Pelko

Hemppa tosiaan tuli tiistaina espoosta tänne käymään ja lähti eilen kotiin. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa. Ei me sen kummempia tehty ku oltu vaan. Kovasti Hemppa toivo, että vauva ois syntyny sillonkun se oli täällä mutta ehei. Pysyy sisällä tappiin asti. 

Nyt mennään 40+3. Olen odottanut vauvaa kun kuuta nousevaa, tänään ajatus vauvan tulosta muuttui ja on saanut mut ihan kauhusta kankeaksi. Tänään tuli ensimmäisiä supistuksia, ihan muutamia pienen hetken. Kipu oli valtava ja luulin että kuolen. Nyt mun puolesta vauva saa olla masussa ihan loppuun asti. Tuli niin paniikkipelko synnytystä kohtaan. 

Olen aina tiennyt että kipu on suuri ja ei ole lainkaan miellyttävä. Mutta nyt vaan tuli ihan järkyttävä pelko synnytystä kohtaan. Selviänkö kivusta ja sun muut ajatukset pyörii vauhdilla päässä. Ei ei en tahdokkaan synnyttää. Mitä mä nyt teen? Onko vähän myöhästä panikoida? Kaikki neuvot otetaan mielellään vastaan!! 

Pitänee kai neuvolassa sanoa tämä pelko ääneen ja miettiä mitä on tehtävissä! Jos nyt tiistaille asti pysyn yhtenä mitä todella tällä hetkellä toivon. 

Masukuva 40+1 

Loppu kevennykseksi vielä, että Anna ja Charlotta jäivät eilen yökylään. Katsottiin vähän leffaa ja syötiin. 

-Tanja