Olivialla lähestyy yksivuotis syntymäpäivät kovaa vauhtia. Mekko on jo ostettu, paras kirppari löytö ikinä. Vielä puuttui hiuksiin jonkinlainen koriste. Ai, että siis mihin hiuksiin? Ei ponnarit ja pinnit vielä oikeen ole meille ajankohtaisiai, vaikka hiukset kovaa tahtia yrittävät kasvaa. Odotan innolla, kun pääsen laittelemaan tytön hiuksia erilaisille leteille ja kampauksille. 

Kävin jyväskylässä kiertelemäsaä kauppoja, hiuskoristeen toivossa.  Hiuskoristeen piti olla musta tai tietynvärinen pinkki. Musta olisi ollut parasvaihtoehto. Kauppoja kierrellessä huomasin, että eihän mustia hiuskoristeita ole!!! Toivottomana etsin ja etsin ja mitään ei löytynyt. Hm mennessä mietin, että nyt olisi paraslöytyä. Kysyin myyjältä apua, että onko teillä mitään hiuskoristeita mustana tytöille? 

Huomasin jo myyjän ilmeestä, että ei olisi. Kysyin voisitko vielä tarkastaa. No yllätys yllätys musta hiuskoriste löytyi. Myyjäkin oli hämillään, että mustaa löytyi. Totesi vain, että varmaan ensimmäinen kerta, kun näkee mustia hiuskoristeita lapsille. Päivittelin siinä, että onse kumma ettei tytöille ole mustia hiuskoristeita. Onhan musta yksi ylieisimmistä väreistä. 

Olin kähden vaiheilla kahdesta hiuskoristeesta. Rusettipanta tai kukkapanta. Käyn varmaan vielä ostamassa sen toisenkin, kun en oikeen osannut päättää kumpi on kivempi. Kaupassa päädyin rusettiin, mutta hetken mietittyä onkohan rusetti liikaa ruusumekkoon aloin empiä.  Pakko varmaan ostaa varastoon se toinenkin, kun ei niitä mustia näytä olevan liiaksi kauppojen  valikoimassa. 

Tosi vaikee saada hyviä kuvia, kun hyörii ku väkkärä ja yrittää repiä rusettia pois.. 

Oletteko huomanneet saman, ettei mustaa tostanoin vain löydy? 

Mitä pidätte synttärimekosta ja rusetista? Sopiiko ne toisiinsa? 

-Tanja 

Vihdoin kotona!

Me ollaan nyt Jyväskylästä kotiuduttu. Aivan ihana ja samalla hirveä reissua takana. Kiitos Melanielle paljon! <3 Jyväskylä oli paljon isompi kaupunki mitä luulin. Todella ihana, voisin kuvitella kuinka ihana kesäkaupunki se on! Täytyy käydä kesällä myös tutustumassa uudestaan. 

Siellä ollessa totesin moneen kertaan, kuinka kovatöistä olla toisen kodissa jolla ei ole lapsia. Siis paikat vimpan päälle koriste esineitä ja muuta härpäkettä juuri lapsen käden ulottuvilla. Mikään ei ole lapsiystävällistä. Koko aika saa olla tavaroita nostamassa ylöspäin tai hakemassa lasta pois kiellettyjen tavaroiden luota. Todella työlästä aivan taukoamatta vahtia mitä seuraavaksi haluaa ottaa kätosiinsä. En voinut edes vessassa käydä rauhassa, koska en tiennyt mitä Olivia sillä välin teki. Enkä voinut ottaa lasta mukaan vessaan, koska siellä oli niin vähän tilaa ja pesuaineet yms lattialla, joten ne olisivat mennyt ensimmäiseksi suuhun. 

Ei syöttötuolia, joka teki ruokailuista vähän vaikeampaa. Ei paljon, mutta vähän. Banaania tai ruisleipää syödessä, koko asunto aivan banaanissa ja ruisleivän muruissa. Sitten vaan siinä yritin olla, mä siivoon nää kohta, kun Olivia on syönyt. Kotona helppoa, kun koirat syö loput jäänteet ja kun on syöttötuolissa ei koko asunto ole muutenkaan mähmässä. Ei pinnasänkyä, yritä nyt energia pakkausta nukuttaa patjalle lattialla. Toivotonta. Kahen tunnin nukutuksen jälkeen pääsi pieni kyynelkin vierähätämään. Teenkö minä tästä näin vaikeaa vaiko onko tämä oikeasti näin vaikeaa. Ei ole juuri kokemusta yökyläilyistä ilman pinnasänkyä tai muita härpäkkeitä. 

Minkälaisia kokemuksia teillä on ollut kyläilystä sellaisessa kodissa, jossa ei ole lapsia? 

Vaikka reissu oli mailman ihanin tähän väliin ja oli parasta nähdä hyvää ystävää niin oli reissu oikeasti tosi rankka. Vaikka Melanie oli kokoajan niin, että ei se mitään ei se mitään. Silti jotenkin oli sellanen olo, että meitä ei kutsuta enää uudestaan kylään tämän reissun jälkeen. Huonoa myös oli se, että enhän mä nyt voinut raahata kotoota asti kaikkia leluja. Piti valita parhaimmat, mutta silti nekään eivät rittääneet. Tosin Melanie kävi melkeempä lelusta. Olivia rakasti Mellua! 

Pyydän Melanie isosta sotkusta anteeksi! Mutta kiitos, tätä me tarvittiin Olivian kanssa! <3 

-Tanja 

THE BODY SHOP

Ensimmäistä kertaa arpaonni suosi minuakin. En ole ennen voittanut mitään. Mutta nyt voitin todella kivan palkinnon blogin arvonnasta. The body shoppiin lahjakortin. 

Tänään päätin vihdoin käydä vähän kiertelemässä, jos mukaan tarttuisi jotain. Tykkään erittäin paljon kyseisen merkin tuotteista, mutta osalla on mielestäni aika paljon hintaa. Mukaan tarttui persikantuoksuinen body mist, satsuma käsirasvan ja mansikan tuoksuinen huulirasva. 

Aivan ihanan tuoksuisia kaikki ja tykkään tosi kovasti. Vihdoinkin ostin itselleni jotain tälläistä pientä turhaketta. 

Me tultiin siis Olivian kanssa tänään Jyväskylään moikkamaan mun ihanaa ystävää. Ollaan saatu monesti kutsu kylään, joten olikin jo aika tulla piipahtamaan. Ollaan täällä keskiviikkoon, keskiviikkona ollaan jo ajoissa kotona, ettei mene koko päivä hukkaan matkustaessa. Aamulla tultiin onnibussilla. Matkustus jännitti ihan suunnattomasti, mutta bussi ei ollut niin täynnä, joten matkustus meni suht mukavasti pienen lapsen kanssa. Onneksi oli evästä mukana..  

Oikein ihanaa viikon alkua kaikille! 

-Tanja

Mikä se potta on?

Mikä on potta? Milloin pottailu pitäisi aloittaa? 

Me ollaan pottailun kanssa vasta ihan alku tekijöissä. Pottaillaan kotona säännööllisen epäsäännöllisesti. Eli varmaan kerran päivässä käy neiti potalla. Tottahan toki siitä pitäs ottaa tapa, joka tehdään rutiinin omaisesti. Mutta en vain ole saanut siihen otetta. Se tuntuu niin turhauttavan vaikealta, kun sinne pottaan ei mitään tule. 

Päikyssä Olivia käy potalla ihan säännöllisesti ja pitäisi kodin tuki myös tuoda siihen. Turhaan ne siellä päikyssä potattaa, jos kotona ei ole elettäkään siihen suuntaan. Mutta uskon omaan tsemppiini tässä asiassa. Haluaisin Olivian olevan kesällä jo päiväkuiva, mutta se tarkoittaa ahkeraa yhteistyötä potan kanssa. 

Me alettiin pottailemaan noin 10kk ikäisenä. Alotettiin siis silloin, kun Olivia alotti päikyn. Kauanko teillä on mennyt, että olette olleet päiväkuivia? 

Olivia sai vähän etukäteen jo synttärilahjan. Prinsessa Paluan potta nimisen kirjan. Musta tää on ihan huippu. Tää toi aivan uutta motivaatioo mulle pottailun suhteen. 

-Tanja

Mikä on luksusta kullekkin?

Me ollaan nyt niin lomalla molemmat Olivian kanssa. Olivia lähti hoitoon eilen mun siskolle. Äiti tuli käymään lahdessa ja halusi ottaa Olivian yökyläilemään. Mikä passas mulle aivan mainiosti. Lähettiin tyttöjen kanssa istumaan iltaa amarilloon. Ihan vaan muutamat ja ruokaa. Saatiin turunkin vahvistus lahteen, joten mikä parhainta vaihtaa pitkän ajan jälkeen kuulumisia. Olin kotona jo ennen puoltayötä. Ei ollut yhtään mikää bailaamis fiilis. Ennemminkin, että äkkiä kotiin nukkumaan luksus yöunet. kun Olivia ei oo kotona. 

Pitkien hyvien yöunien jälkeen kunnon suursiivous. Mä yleensä jaksan siivota yhen huoneen ja lopetan. Mutta tänään mä jaksoin ja sain siivota ihan rauhassa, kun ei Oliviakaan ollut vielä kotona. Olivia tuli iltapäivällä kotiin ja oli niin pirteää tyttöä, että. 

Aamulla tekstailin ystäväni kanssa ja tokaisin, kuinka ihanaa oli nukkua koko yö. Saan nauravan hymiön. Kysyn, että mitä hä, mikä oli noin huvittavaa? Saan vastaukseksi " Halvat on huvit. " Mietin hetken, että onko oikeesti äideillä näin halvat huvit? Se, että saan nukkua kokonaisen yön. NO ON! Ainakin mulla! Mä olin aamulla, kuin uus ihminen. Sain herätä rauhassa ilman minkäänlaista aamurutiinia. 

Nautin myös siitä, jos jaksan pukeutua nätisti kauppaan. Etten ihan pieruverkkareissa lähde. Tänäänkin sain jopa korunkin kaulaan. Pieni, mutta silti tuo pirteyttä asuun kummasti. Joillekkin tämä pieni kaulakorukin on ihan itsestään selvyys kauppaan lähtiessä. Mulle ei, mutta sillonkun sen korun laitan kaulaan tunnen itseni pirteäksi ja että olen vähän panostanut ulkonäkööni. 

Mulla on siis vissiin erittäin pienet ilot. Pienestä tyytyväinen. Mites te muut, pienestä tyytyväisiä? 

Hyvää lauantai-iltaa kaikille! 

-Tanja 

Aamu/väli/iltapalat

Tässä näette osan meidän aamu, väli ja iltapaloista. Aamu ja iltapalat mennään suht pitkälti puuronvoimin. Puuroon lisään millon mitäkin, sosetta, vadelma mustikkakeittoa, jonka teen yleensä itse. Harvoin enää kaupan soseita tulee ostettua. 

Välipalaksi jotain hedelmiä tai tollasia luomu soseita/smhootie mitä nyt onkaan. Alennuksesta oon niitä ostellut, kun 10senttiä kpl. Sekä leipää aina välillä. Varsinkin, kun nyt tulee hampaita niin aika useasti päivässä syödään ruisleipää. Raapii sopivasti ikeniä. 

Sekä välillä meillä myös herkutellaan, pannaria tai lettuja. Olivia on vasta kerran syönyt lettuja ja kerran pannaria. Ei siis hirveän useaan tahtiin niitä meillä syödä. Saa kivaa vaihtelua. 

Olivia syö viisi kertaa päivässä. Arkisin Olivia syö päikyssä aamupalasta välipalaan. Kotona syö lounaan jos keretään hyvissä ajoin kotiin, jos ei niin sitten suoraan iltapuurolle. 

Teen erillisen postauksen lounaasta ja päivällisestä. Sekä myös ruokarytmeistä vähän tarkemmin. 

Mitä teillä syödään aamu, väli ja iltapalaksi? 

-Tanja

Ilahduta

Sain ihanalta Neealta tälläisen ja nyt on mun vuoro laittaa tätä eteenpäin! 

Tässä haaste:

Kirjoita blogiteksti, jossa kerrot haasteen säännöt ja haastat mukaan valitsemasi bloggaajat (päätät itse määrän). Jos haluat, ylläolevaa kuvaa saa vapaasti käyttää postauksessa!

Kun haastamasi bloggaaja lähtee mukaan ja julkaisee haastepostauksen blogissaan, laita ilahdutusasia vireille. Voit ilahduttaa bloggaajakaveria sinulle sopivimmalla tavalla esimerkiksi postittamalla hänelle kortin, kirjeen, pienen herkun tai jotain omatekemää. Ilahduttaa voit myös vaikkapa kommenttien tai sähköpostin välityksellä!

Voit tottakai ilahduttaa myös haasteessa jo mukana olevaa bloggaajakaveria, mutta silloin haastetun ei tarvitse enää itse haastaa uusia kirjoittajia.

Mä haastan ja haluaisin ilahduttaa seuraavia bloggaajia:

Liisaa/http://cindderella.blogspot.fi/

Sallaa/http://ollieoliver.blogspot.fi/

Tiiaa/ http://tiitutiiakatriina.blogspot.fi/

-Tanja 

Weekend

Vihdoin on viikonloppu ohi ja taas uusi viikko käynnissä. Mulla ei oo taaskaan mitään tähdellistä kerrottavaa teille, kun meidän päivät menee suht samankaavan mukaan. 

Olivia oli viimeviikolla oksennustaudissa. Joten keskiviikosta lähtien me oltiin kotona, Olivia tosin jo tiistaista lähtien. Mä jo luulin, ettei Olivialle tulisi oksennustautia, koska minä ja Kalle sairastettiin jo se aikapäiviä sitten. Mutta kyllä se vaan iski Oliviallekkin. 

Tirppa ollut erittäin kiukkuinen ja itkuinen all the time. Mä en tosiaan tiedä mikä sillä on. Ehkä kaikkien yhteissumma kiukuttaa. Isi ikävä, hampaat sekä yhden vuoden uhma. Vaikka kuinka yritän tyttöä viihdyttää niin ei hevilläkään neitiä kiinnosta. Raivarit.. Miten mä niitä teille kuvailisin hmm.. Raivarit lattialla tähtiasennossa. Mutta mahtuu meidän päiviin niitä hyviäkin hetkiä. Mailman onnellisinta, kun Oliva halailee ja on ilonen. 

Viikonloppu meni ihanassa tunnelmissa. Mä sain mun hyvät ystävät espoosta meille kylään juuri ystävänpäiväksi. Harmi, kun ei useammin käy aikataulut yhteen, että vois reissata. Saatiin myös pikku prinsessa meille yökylään. Olivia rakastaa toisia lapsia. Tosin Olivia on nyt siinä iässä, että haluais vaan repiä ja satuttaa kokoajan, eikä ymmärrä, että se sattuu toista. 

Eilen tuli puoliväli täyteen. Niin, että mihin? No siihen, että Kalle tulee kotiin. Oon niin ylpeä itestäni, että me tytöt ollaan pärjätty täällä erittäin hyvin. Rankkoja hetkiä on toki ollut, mutta siinä tilanteessa ystävät ovat auttaneet, josta saan olla ikionnellinen. 

Tän viikon jaksaa tsempata täysillä, kunnialla loppuun, koska ensiviikko meillä on hiihtoloma. Ilmotin päikkyynkin, että Olivia on kotona mun kanssa koko viikon. Toisaalta vähän harmittaa se, koska Olivia tykkää tosissaan olla siellä päikyssä. Mutta toisaalta on ihana olla tirpankanssa kotonakin. Ehkä me keksitään jotain spessua tekemistä. Ja jos nähtäis samalla kavereitä, kun se on nyt vähän jäänyt. 

Erittäin hyvää alkanutta viikkoa kaikille! 

-Tanja 

KEVÄT

Mun mielestä kevät on jo heti tammikuun ensimmäisestä päivästä lähtien. Rakastan kevään tuoksua, linnunlaulua ja kuinka aurinko alkaa lämmittämään selkää, kun kävelee. Sitä, kuinka alkaa olemaan valosaa paljon pidempään. Saan aivan uutta virtaa näistä ensimmäisistä kunnon aurinkoisista päivistä. Jaksaisin tehdä mitä vain. 

Mun mielestä kevät on toivon aikaa, kevät on kesän jälkeen paras vuodenaika. Kaikki syys ja talvimörrimöykyt kaivautuu koloistaan. Ihmiset hymyilee ja on ystävällisiä toisilleen. Vaikka loskakelit ei mua houkuttele hirveesti niin silti voisin ilosta pomppia niissä vesilätköissä, mitä aurinko saa aikaan. Nyt ollaan jo melkeen helmikuun paremmalla puolella. Erittäin lähellä Olivian ensimmäisiä synttäreitä. Ollaan jo niin lähellä Kallen takas tuloa. Ollaan lähellä kesää. 

Kevät menee sitäpaitsi kaikista nopeimmin, koska kevällää on aina ihan hulluna tekemistä ja on odottavin mielin koko aika. 

Tää tämmönen diipadaapa postaus. Mutta kevät! <3 

-Tanja