Ennenkuin minusta tuli äiti..

Kohta on elämäni rankimmasta ja samalla mailaman onnellisemmasta päivästä ja yöstä kolmisen kuukautta. Sitä päivää odotin kauvan. Ja samalla muistan sen AINA. 

Huomasin, ettei äitiyttä voi suunnitella, se menee omalla painollaan eteen päin. 

Ennenkuin minusta tuli äiti lause voisi jatkua äärettömiin. On niin paljon kaikkea mikä on muuttunut. 

mm. Oma ajatusmailma, asioitten tärkeysjärjestys, mitä tein ja mitä olin tekemättä ennenkuin minusta tuli äiti. 

Ennenkuin minusta tuli pienen tytön äiti..

Tein ja söin lämpimiä ateroita.

Ennenkuin minusta tuli pienen tytön äiti..

Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluita. 

Ennenkuin minusta tuli pienen tytön äiti..

Minulla oli puhtaat vaatteet ilman puklua. 

Ennenkuin minusta tuli pienen tytön äiti..

Minun päälleni ei oltu koskaan

Puklattu

Kakattu

Pissattu

Eikä myöskään nipistelty pienillä sormilla ihoani. 

Ennenkuin minusta tuli pienen tytön äiti..

Nukuin yöni kokonaan ilman heräämisiä. 

Ennenkuin minusta tuli pienen tytyön äiti..

En koskaan ollut mailman onnellisin pienestä hymystä. 

Ennenkuin minusta tuli pienen tytön äiti..

En tiennyt, että jokin niin pieni voisi saada tuntemaan itseni niin tarpeelliseksi.

Ennenkuin minusta tuli pienen tytön äiti..

En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä. 

Ennenkuin minusta tuli pienen tytön äiti..

En koskaan ollut tuntenut sitä

lämpöä

rakkautta

iloa

surua

ihmetystä tai tyytyväisyyttä joka äitinä olemisessa tulee. 

En koskaan voinut aavistaa, että voisin tuntea näin paljon. 

Tunteiden pyörremyrsky on jo koettu yhdessä ja tullaan varmaan monesti vielä uudestaan kokemaan. Suojelen ja varjelen lastani sen minkä pystyn. Elämä opettaa loput mitä minä en pysty hänelle opettamaan. 

Elämä ei tule olemaan helppoa, mutta kuljemme sen yhtä matkaa käsikädessä. Jäämme välillä ihmettelemään miksi on kivia? Mitkä ovat sydänsuruja? Matkamme on pitkä ja teemme siitä ikimuistoisen. Matka alkoi jo kun tulin raskaaksi, silloinkin jo aloitimme yhteisen matkamma. Suojelin ja varjelin sinua, kun olit vielä liian pieni. Nyt suojelen täällä sinua, kohta suojelemme toisiamme, myöhemmin sinä suojelet minua. 

Oli ikä mikä hyvänsä lapseni on aina lapseni. Mikään koskaan ei tule sitä muuttamaan, ei erimielisyydet ei mitkään. Tahdon aina vain parastasi. 

Hellimme ja rakastamme sinua aina! 

-Tanja 

:)

Oon ihan nyt blogin kirjottamisen vähentäny, en välttämättä omasta tahdosta vaan en oikein tiedä mistä höpöttäisin. On jonkin verran ideoita mutta niiden kirjoittamista täytyy vähän suunnitella ja pohtia miten ne kirjoittaa. 

Tänäänkin jo aloittanut kirjoittamaan ja pyyhkinyt pois. Otan mielelläni vastaan ideoita mistä haluaisitte että kirjoitan. 

Toivun pikku hiljaa leikkauksesta. En kyllä juuri mitään vielä voi tehdä. Edes ottaa Oliviaa syliin. :( Mutta kohta! 

Kalle on onneksi hoitanut Olivian tosi hyvin, ja iso kiitos siitä. Tottakai Kalle haluaa hoitaa omaa tytärtään. Heistä on tullut niin läheisiä aluksi Kalle vähän " vierasti " mutta nyt lirkuttelee Olivialle päivästä toiseen. Kalle kutsuu Oliviaa tähtisimmuksi. Ja usein monta kertaa päivässä kehuu kuinka ihana ja söpö tyttö on! Todella ihana kuulla tuollaista miehen suusta, kuinka voikaan olla niin sulaa vahaa tytön edessä? 

Sara ja Wilhelmiina tulivat meille eilen yökylään, pitämään mulle seuraa. Tää kotona makaaminen ottaa vähän voimille, tulee loppu raskaus mieleen.. 

Ei tehty juuri mitään erityistä syötiin ja " katsottiin " lätkä matsia. Tänään aamulla Sara hoiti Oliviaa niin Kalle sai nukkua vähän pidempään. 

Olen monesti maininnut että Olivia ei pidä päätään vielä kunnolla ylhäällä mahallaan ollessaan lattialle, muuten pitää melkeempä täydellisesti päätään. Joten aamulla Sara alkoi " treenaamaan " Olivian kanssa ja aamulla koko aijan parempaan päin mentiin. Illalla kun Kalle vielä teki harjoitukset Olivian kanssa niin mä hämmästyin ihan kuinka nopeasti se alkaa sitä päätä pitämään kun jaksaa vain yrittää. Yleensä tulee vain iso hermostus mahallaan lattialla. 

Eipä oo hirveesti mitään kuvia mutta tässä muutamat! 

Näistä on hyvä jatkaa harjoituksia! 

-Tanja

Sairaalareissu part2

Älä lue tästä alaspäin jos olet heikko kuville! :D 

Joo eli mä olin sairaalassa monta päivää. Sappikiven takija. Oli taas sellaset kivut että taju meinas lähtee. No edellisessä postauksessa on muutamasta päivästä jo kerrottu. 

Torstai aamulla lääkäri taas kiersi potilaat sitten oli mun vuoro. Itkua siinä väänsin ku sattu niin paljon joka paikkaan. Lääkäri määräsi mut sitten vihdoin siihen leikkaukseen. Pääsin leikkaukseen noin.11.00. Mut nukutettiin ja leikattiin. Heräilin nukutuksesta joskus 3 maissa varmaankin olin niin pöllyissä vielä siinä vaiheessa et torkahtelin heräämössä pariinkin otteeseen. 

Just heränneenä.

Kun mut siirrettiin osastolle soitin Kallelle haluisko se Olivian kanssa tulla käymään. No tulihan se. 

Huomaa ku  iskä on lähtenyt liikkelle, ei vaatteilla väliä. Yöpuvulla mennään. :D 

Olin vielä aivan tokkurassa leikkauksesta joten Kalle ja Olivia kävivät pikaisesti. 

Nukahinkin jo ennen 8. Katoin salkkaritki silmät kiinni. 

Vihaan verikokeitten ottoa kun jää ihan hirveet jäljet aina.. 

Ensimmäistä kertaa ruokaa 4 päivään.. Kaikki maistu! 

Joo-o.. Hyvä että raskaudesta oli toipunut ja taas sitä mentiin. Lisää uusia arpia. 

Joka asento sattuu ja mitenkään päin ei voi olla. Mut kai nää nopeesti paranee! :) 

Ainoo vaan, en saa kanniskella Oliviaa nyt kahteen viikkoon. Katellaan parin päivän päästä mikä tilanne, lääkäri sanoi ainakin parisen päivää ilman kantamista. Kalle joutuu taas vaihteeks huolehtii musta ja vauvasta. 

Mutta ihanaa kesää kaikille mä makoilen sisällä.. 

-Tanja 

Luovutan

Kello käy, kello käy. Tulin eilen aamu 9 ltä päjät hämeen keskussairaalaan. Mulle oli edellisenä päivänä soitettu että pitää tulla verikokeisiin ja lääkäri käynnille sappikivien takia. 

Edellisenä yönä sappikohtaus alkoi 04.00 siitä lähtien olen tuskaillut kivuista. Kävin verikokeessa, kysyin mistä saan lääkettä kipuihin. Käskettiin mennä akuutti24 hakemaan. Menin sinne siellä ne ihmetteli miksi sä tänne tulet.  No lähettivät mut kirurgian osastolle hakemaan lääkettä. Mutta tässä välissä pyydettiinkin että tulen käymään uudestaan verikokeissa kun ne oli ottanut väärään putkeen verta. Vihdoin pääsin kirurgian polille. Siellä pääsin nopeasti lääkärin vastaan otolle, mutta en edelleenkään saanut lääkettä. Olin jo valmis lyyhistymään maahan kipujen takia. Käskettiin taas akuuttiin menin ja sitten mut otettiin sisään.

Kävin uudestaan verikokeissa, perus 7 pulloo verta.. 

Akuutissa olessa tuntui että saan nopeasti apua ja kaikki rullaa eteen päin. Mutta kun lääkkeet eivät tehonneetkaan olin valmis luovuttamaan. Lihakseen sain odotellessa 4 pistosta, mikään ei suttanut. En siis kerralla mutta parin tunnin sisään. Ja sain pilleri särkylääkkeitä nekään eivät auttaneet. 

Lääkäri tuli puheilleni ja monesti kysyi olenko varma etten pärjää kotona. Vastasin töykeästi " luuletko tosiaan että viettelen sairaalassa vapaa ehtosesti helle päivää " lääkäri ei vastannut enää mitää, kysyi vain uuden kysymyksen " miten olet muka kotona pärjännyt näiden kipujen kanssa " HOHHOJAA olen monesti tullut akuuttiin näyttämään ja aina lähetetty takasin kotia uusien lääkkeiden kanssa.. 

Noo odottelin ja odottelin. Käsky kävi uudestaan vatsa ultraan. Ultran jälkeen sanottiin vaiha vaatteet menet osastolle. Selvä vaihoin vaatteet ja pyysin samalla lisää lääkettä. Hoitaja lupasi tuoda. Odottelen ja odottelen tuskasena kaksi tuntia huoneessa lääkettä. Kun kivultani pääsin avaamaan oven ja menin kirjaimmellisesti raivoamaan käytävälle että " vittu soikoon saanko sitä lääkettä jota kaksi tuntia sitten pyysin " hoitaja meni paniikkiin kun oli mut unohtanut. Sain taas piikin käteen.. Odottelen että pääsen osostolle. Pääsin ilta 19.00 osastolle. 

Lisää lääkettä naamariin. Ei auta niin ei auta. Kysyin leikkauksesta. " ei leikata ennenkuin pahenee. " Yöllä lääkettä lääkkeen perään. 

Aamulla uudestaan verikokeet. Sattu ihan sairaasti, joku joka ennen ei vissiin oo ottanut.. Lisää lääkettä aamulla. Lääkäri tuli käymään ja sanoi noo ei sua nyt leikata. Aha asia selvä. Kysyin hoitajalta pääsenkö kotiin, pääset ihan juuri. Hetken päästä hoitaja tuli ja sanoi että mut siiretään toiselle ostatolle että jos ehkä leikataan. No täällä mä oon nyt venaillu taas parisen tuntia. Eikä mistään oo tullut vielä päätöksiä. 

Olen syönyt viimeksi kaksipäivää sitten.. Olen ollut sairaalassa yli vuorokauden ja samassa tilanteessa ollaan kun eilen aamulla. 

En saa syödä siksi jos EHKÄ leikataan. Toivoisin niitä päätöksiä. Jos puljun lääkkeetkään ei auta tähän kipuun olisin mielummin kotona tuskailemassa. No tästä reissusta ei taida jäädä muuta käteen kun iso lasku.. :) 

Minä jään tänne sairalaan petiin odottelemaan päätöksiä... LUOVUTAN. 

-Tanja 

Ps. En ole jaksanut lukea tätä läpi antakaa anteeksi. 

SUMMER

SUMMER

Kesä on vuoden paras aika! Kesällä on kiva lähteä ulos kun on hyvä sää, ja välillä on kiva jäädä sadepäivänä kotiin. Kun hyvinä päivinä viilettää menemässä. 

Rakastan tehdä kesällä paljon, tosin nyt kaikki tekeminen menee Olivian mukaan. Haluaisin jo viedä Olivian korkeasaareen, launeenperhepuistoon (lahdessa), linnanmäelle, vesipuistoon ja vaikka mihin muualle. Mutta taitaa olla neiti vähän liian pieni vielä tollaisiin reissuihin. Odotan siis ensikesää innolla, silloin Olivia on jo reilun vuoden ikäinen. 

Tälle kesälle ei vielä ole hirveästi suunnitelmia. Rakennamme ulos sohvan tässä alku kesästä. Se on jo kivaa puuhaa! Tottakai käydään Olivian isovanhemmilla. Ja näemme paljon kavereita. Suunnitelmissa olisi myös lähteä siskoni kanssa ouluun koiranäyttelyyn. Siskoni ilmoitti toisen koirani eli siis Milan sinne, kun pyysin. Olemme käyneet Milan kanssa yhdessä näyttelyssä. Ei ollut menestys reissu. Mutta sehän ei meitä haittaa, kuhan on vain kivaa puuhaa kaikille. Ja mikä on sen parempaa kuin myös viettää ihanien koirieni kanssa kesää. Kitihän ei paljon kuumina päivinä viihdy ulkona, joten suoritamme lenkkeilyt " yöllä " ja todella aikaisin aamulla. Tottahan toki Kiti käy myös päivällä ulkona, mutta ne on vain pieni ulkoiluja. 

Suunnitelmissa olisi myös käydä laivalla kesällä. Ja ihan loppu kesästä täytyy katsoa jos festareillekkin pääsisi. Espooseenkin olisi tarkoitus lähteä. Juhannuksen uskon että vietämme perheen voimin, syömällä grilliruokaa niin paljon että vatsa halkeaa. Nautimme toisistamme perheenä. Elikkä paljon kivaa tekemistä vaikka enhän ole vielä juuri suunnitellut mitään. RAKASTAN KESÄÄ! 

Kavereita, Olivia, Koirat, Jäätelöä, Uintia, Hyvää ruokaa. Siitä taitaa olla tämä kesä tehty. 

weaheartista otettuja kuvia. 

-Tanja 

Päätöksen tekoja

" Niin monta äitiä kun on, niin on myös monta eri tapaa. " 

Olen ensimmäistä kertaa äiti, olen ollut vasta 2kk 11pv äiti. Olen aivan pihalla edelleen kaikesta.. Olen todella epävarma joka asiasta. En tiedä onko tämä jokaisella uudellä äidillä, onko tämä aina tätä samaa? Koko elämän, että miettii mihin voi antaa luvan ja miten toimia tilanteissa. 

Milloin alotan vellin?

Milloin aloitan kiinteät? 

Miten puen helteellä? 

Mitä puen pakkasella?

Saako karstaa päästä rapsuttaa? 

Onko ok aina nenäfriidalla ottaa räkää pois vai onko siihen muita konsteja? 

Onko liian aikaista istuttaa lasta? 

Paljonko kengissä pitää olla kasvuvaraa?

Pitääkö korvike maito aina lämmittää? Ja mihin ikään saakka se pitää lämmittää?

Milloin pitää vaihtaa vaippa kokoa? 

Tiedäthän että sun pitäisi ottaa sammasta pois kielestä sitruunalla? 

Tiedäthän että sinun pitää kannatella vauvan päätä?

Tiedäthän että vauvan kanssa täytyy tehdä vuoropuhelua? 

Tiedäthän sitä ja tätä... 

En tiedä, mistä tietäisin olen ensimmäistä kertaa äiti, mistä minä tiedän kaiken jos minulle ei kukaan kerro. Minä saan kyllä taas paljon tietoa joka suunnasta, mutta mikä on se oikea tieto? Niin monta äitiä kun on, niin monta mielipidettäkin löytyy joka asiaan. Ketä kuunnella? Äitiä jolla on monen lapsen kokemus? Vaikka asiat ovat siitä muuttuneet. Vai voiko lapsen kasvatus asiat muuttua vuosissa? Vaikko kuunnella kavereita joilla on enemmän kokemusta kuin itsellä? Vaikko kuunnella toista kaveria joka tekee ihan eri tavalla kuin toinen kaveri. Otanko opit netistä ja keskustelu palstoilta? Vaiko muilta tuttavilta? Siinäpä vasta kysymys. 

Ystäväni kenellä on lapset, sanovat " tee niinkuin parhaaksi näet. " 

Neuvola antaa tarkat neuvot ja ohjeet mitkä kuullostavat välillä aivan hulluilta, ja ovat omaa järkeä vastaan. Onko oma järkeni sitten hyvä? 

Äiti sanoo omalla kokemuksella. 

Ehkä tämä tästä helpottuu joku päivä, ainakin toivon niin. Kai se itse varmuus tulee sieltä jossain vaiheessa. Mutta kaatuko itsevarmuus jos kerran teet väärän päätöksen? 

Mutta kokeillaan mennä omalla järjellä ja omilla päätöksillä. Aina on vain helppo kysyä miten joku toinen on tehnyt tämän ja tämän asian. 

Äitiys on iän ikuinen projekti. Täytyy myös muistaa nauttia äitiydestä, eikä vain aina miettiä " vaikeita " asioita. Tai tehdä helpoista asioista vaikeita. 

Minä olen mailman paras äiti meidän lapselle. Ja sinä sinun lapsellesi! 

-Tanja 

Kysymyksiin vastauksia

Kysymyksiin vastauksia.

Millaisia mielihaluja ruuan suhteen sulla oli raskaus aikana?

-Ykkös suosikki oli kermaviili ja sokeri. 

-Mandariineja meni pussitolkulla. 

-Omena mehu. 

Miten oot muuttunut raskauden ja lapsen saannin jälkeen?

-Musta on tullut paljon vastuullisempi ihminen. Ajattelen ennenkun teen asioita, 

ja miten se tulee vaikuttamaan elämään.

Mitä et odottanut vauva arjessa/mikä tuli yllätyksenä?

-En oikeen odottanut mitään, olin avoimin mielin. Ja olin kuullut muilta kenellä oli 

lapsia, niin tosin paljon kaikkea. 

Mutta ehkäpä se yllätti kuinka nopeasti vauva kasvaa. 

Miten kalle on mielestäsi ottanut isän roolin? 

-Mielestäni todella hyvin, hoitaa vauvaa hyvin. Ja on täydellinen isä meidän lapselle. <3 

Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia teillä on esim koulujen ja muitten suhteen?

-Minä haluan käydä kosmetologi opiskeluni loppuun. Ja sen enempää en ole ajatellut vielä tulevaisuutta. 

Tässä hetkessä mennään. 

-Kalle haluaisi vielä opiskellä Ravintolakokin lisäksi jotain, mikä tukee ammattia. 

Kalle myös haluaisi hyvän työpaikan. 

Kauhistuttaako joku tulevaisuudessa?

-Kauhistuttaa, haluan olla hyvä esimerkki Olivialle. 

-Haluan hoitaa perheeni hyvin. 

-Haluan että raha-asiat ovat kunnossa. 

Mitä teidän perheeseen ylipäätään tällä hetkellä kuuluu? 

-Tällä hetkellä kuuluu hyvää. Vauva-arkea. Olen niiin innoissani mun pienestä vauvasta. 

Kuinka pitkä oot ?

-171cm 

Kummalta Olivia näyttää susta enemän ?

-Olivialla on mun silmät. Ja isänsä suu. Mutta ehkä multa enemmän tällä hetkellä.

Syntyessään Kallelta.

Mikä olisi ollut lapsen nimi mikäli hän olis ollu poika ?

-Konsta. Toisesta nimestä emme vielä tulleet yhteis ymmärrykseen. 

Kerro 5 kieltä suomen lisäksi mitä haluisit puhuu täydellisesti?

-Englanti ois se ihan ykkönen. xd 

-Ruotsi.

-Venäjä.

-Kiina.

-Espanija.

Jos pitää valita tuoksuista/mauista esim. Kynttilöissä, rasvoissa jne joku tuoksu/maku mikä se olis?

-Kynttilöissä omena. 

-Rasvoissa ehdoton persikka tai mango. 

Kalja, siideri,lonkero,viini, drinkki vai shotti ?

Ompas vaikee valita... 

-Siideri

-Drinkki.

-Shotti.

Lempi elokuvasi?

-Taken 1.

Monta lasta haluaisit?

-Haluaisin 2-3. 

-Mutta nyt on kyllä sitä mieltä että yhteen jää. Mutta saa jäädä.

Millanen oot ollu joskus alle 10 vuotiaana? 

-Oon ollut energinen lapsi!! :D 

Ootko muuttunu luonteeltas paljon siihen verrattuna?

-Oon vähän rauhottunu nyt. :D  

Miten koirat suhtautuivat uuteen tulokkaaseen? 

-Koirat olivat aluksi tosi hämmentyneitä, mutta nyt ne rakastavat vauvaa. 

-Ja ottivat vauvan hyvin laumaansa. 

-Myös koirat haukkuvat kun vauva itkee jossain huoneessa. Ilmottavat että nyt on hätä.

Haluisitko lisää koiria vai riittääkö 2?

-Haluaisin lisää!!

-Mutta kahteen on tyydyttävä. Kyllä koirat tarvitsevat paljon huomiota ja tekemistä. 

Oletko tottunut jo aamuheräämisiin?

-En ole tottunut!! :/ 

 Onko omaa aikaa riittänyt sinulle itsellesi lapsen syntymän jälkeen? 

-On riittänyt, kiitos Kallen. <3 

Onko kotityöt jakautuneet tasaisesti taloudessanne?

-No välillä on ja välillä ei ole. :D 

Ootko vielä miettiny mihin harrastuksiin haluisit Oliviaa kannustaa?

-Olivia saa harrastaa mitä tahtoo. 

-Tottakai toivoisin että tulisi jalkapallo mimmi! 

Lempimusaa?

-Tykkään paljon erilaisesta, joten en oikeen osaa luokitella. 

 Jos joskus haluaisit toisen lapsen, niin toivoisitko sen olevan tyttö vai poika?

-Ihan se ja sama.

-Toisaalta kun tyttö on niin ottaisin pojan mielelläni. 

Lempivaatekaupat?

-Vaatekauppojakin on monia, mistä tykkään. 

Ostan itselleni mm. hm, veromoda, ginatricot. 

Tilaatko vauvanvaatteita netistä? Mistä?

-En ole tilannut vielä netistä mitään. Tykkään käydä kaupoissa ihastelemassa ja nypläämässä vauvan vaatteita.

Oliko raskaus suunniteltu?

- Raskaus oli suunniteltu. :) <3 

-Tanja

FLOWPARK

Eilen oltiin Flowparkissa vierumäellä mammaryhmän kanssa. Kaikkien miehetkin pääsivät onneksi mukaan, aivan mahtava reissu oli. Nyt lihakset kiittää. Aluksi pelotti tosi paljon mennä siellä puitten välissä vaijereitten varassa, mietin koko aijan mun jalkoja. Mulla oli conssit jalassa, kun en omista oikeen muita kenkiä. Pelkäsin koko aijan jalkojeni puolesta, kun märkien puitten päällä kävälee ja hyppii, ettei vaan liukastu. Mun nilkka on jo leikattu, ja mun polvilumpio menee pois paikoiltaan usein. Joten se oli oma pieni haaste. Mutta ei se paljon menoa painanut, olin erittäin hidas siitä syystä menemään niitä ratoja, ja kaikki joutu aina venaamaan et mä pääsen eteen päin. Okei kyllä mua myös pelotti että kestääkö se vaijeri mun painoa. Kestihän se tuli muutamaan otteeseen testattua se. Tipuin yhdessä välissä sinne roikkumaan, nauroin aivan suunnattomasti. Sara mun perässä hyvä ettei myös tippunut kun sitä alko naurattamaan. :D
Onneksi Kalle oli mun turvana sieällä. Harmi kun sato vaan vettä, mut ei se kyllä menoa haitannut. Ens kerralla uudestaan kun on hyvä sää!

Kuu ja sen mies meni niissä tosi vaikeissa radoissa!!! Herttinen, kattelin aina välillä et huhhu miten ne uskaltaa. Mut hyvin ne tsemppas toisiaan siellä menemään. Monica ja hänen miehensä menivät meitä ennen, Monica näytti siltä et olis ennenkin ollut tollasta tekemässä. :D Mä ja Kalle mentiin Saraa ja Villeä ennen. Sara ihan mussa kiinni " mee jo mee jo " :D Pieni hetki olkaa hyvä. Hohhojaa, oli kyllä niin hyvä reissu. Radan jälkeen pääsimme Olivian luokse ja syömään. Olivia oli nukkunut sen ajan mitä oltiin puissa kiipeilemässä.

Suosittelen tuolla käymään jos on yhtään kiinnostusta!

-Tanja

Neuvola kuulumiset

Tänään oli pitkästä aikaa neuvola. Olivia on kasvanut todella hyvin. Sai myös tänään ensimmäisen rokotteen. Rotarokotteen tai joku muu vastaava, eipä maistunut kovin hyvälle Olivian mielestä. Olivialla on nyt ikää 2kk 10pv.

Mitat: 

Paino: 

(4650kg)

5630kg

Pituus: 

(54,3cm)

58,3cm

Pää:

(37cm)

38,6cm

" Kauniissa katsekontaktissa. Hymyilee ja juttelee vastavuoroisesti. 

Kasvaa hyvin korvikkeella. " 

Must on tosi vaikee saada selvää, noista neuvolan kirjotuksista. :D Mutta ihana kuulla, että neiti kasvaa kovaa vauhtia. Kohta ei oo enään noin pieni. Vähän haikeeta ja toisaalta odottaa ihan innolla. 

-Tanja

Kotia

Vihdoin oon saanut vähän järjseteltyä tavaroita oikeille paikoille, tottahan toki tavaroita puuttuu paikoiltaan. Esim hyllyjä seiniltä sellaista pientä mutta halusin silti tehä asuntopostuksen. Ja myöhemmin sitten lisää kun kaikki on paikoillaan. Voiko koti koskaan olla valmis? 

Tässä ja nyt ajattelin esitellä meidän makuuhuoneen ja Olivian huoneen. Olivian huone on puoliksi myös varasto, ja kaikki ovat vielä eriparia. Kun saa rahaa ja on aikaa sisustan huoneen oikeen kunnolla mieleisekseni.

Tervetuloa meidän makkariin. 

Arkku mikä näkyy aika monessa kuvassa, on mun ukin tekemä.
Kaapinkin ovi on rikki..
Ja siis näinhän siistiä meillä ei koskaan ole.

Tervetuloa Olivian huoneeseen.

 Huoneessa ylimärääsenä on kaappipakastin ja sohva.

Rakastan sisustusta mutta siinä on aina raha esteenä. Mutta eiköhän meidän kodista joskus tule sellainen kun mä just haluan. Ainakin toivon niin.

Mitäs piditte?


Muistattehan käydä kyselemässä? Tästä pääset kysymys postaukseen.  :)

-Tanja 

Muistathan kysyä?

Muistattehan kysy! 

Kysymään pääset tästä KLIK! 

-Tanja

Mother's Day

Ensimmäinen äitienpäivä kun minäkin vietän äitienpäivää äitinä. <3 

Olen rakkaan tyttäreni Olivian äiti mitä muutakaan voisin toivoa!! En todellakaan muuta, mailman paraslahja on olla äiti pienelle lapselle. <3

Viime äitienpäivänä en vielä tiennyt että saan olla äiti. <3

Ensimmäistä kertaa sain nukkua aamulla " pitkään " haha heräsin aamulla monesti siihen aikaan kun Olivia yleensä herää. Isi hoiti neidin. 

Sain aamupalankin sänkyyn ensimmäistä kertaa. 

ERITTÄIN HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ KAIKILLE ÄIDEILLE! <3 

-Tanja

Parisuhde

Parisuhde

Raskaana ollessa toitotettiin koko aijan, että vauvan synnyttä parisuhde muuttu. Ei ole enää samanlainen kuin ennen. Sen kyllä huomaa, ettei olekkaan. Mutta en tiedä onko se hyvä vai huono asia? Olemmehan olleet jo 4-vuotta yhdessä. Pieni muutos sinäänsä on hyvä asia suhteenkin kannalta. Eihän kukaan jaksa aina sitä samaa. Taino minä en ainakaan. Kyllästyn hyvin helposti. Jos joka päivä tekisimme sitä samaa. 

Nuorempana kun emme vielä asuneet yhdessä, teimme kaikkea tosi paljon mm. kävimme leffassa, syömässä ja näimme kavereitamme yhdessä ja erikseen. Kun muutimme yhteen tapamme taas muuttui, koska rahaakaan ei ollut samanlailla kuin ennen. Kävimme silloin tällöin ulkona syömässä ja leffassa käynti loppui melkeempä kokonaan. 

Viimesen vuoden aikana suhteeseemme mahtui ero, ja raskaus. Emme siis eronneet kun tulin raskaaksi vaan ennen joulua vuosi sitten. Olimme muutaman kuukauden erossa toisistamme ja mietimme mitä haluamme elämältämme. Samoja asioita vai eri? Päädyimme siihen että haluamme elää toistemme kanssa ja jakaa elämämme, myös haluamme kuulua toistemme elämään. Pian kuin palasimme yhteen saimme ihanan samalla hämmentävän uutisen. Vaikka olimme toivoneet pientä lasta, silti asia hämmensi. Raskaus aikana minä kärttyilin ja olin kun mikäkin pirulainen ja Kalle kesti sen. Jos suhteemme kesti minun raskaushormoonit kestää suhde mitä vain. 

Kalle on todella hyvä kuluttamaan aikaa koneella pelaamassa. Ja silloin saattaa jäädä koti askareet huomioimatta. vaikka niistä kuinka monta kertaa olisi muistuttanut. Sehän minua huolestutti eniten raskaana, olin silloinkin väsynyt. Entäs sitten kun on vauva, koirat ja kotiaskareet? Miten pärjään. kun ei Kalle liikauta sormeakaan.  Pelkäsin turhaan, tai en ihan turhaan, onhan sitä vieläkin edelleen, mutta Kalle auttaa parhaansa mukaan. Tottahan toki minä valitan jostain aina, mutta eikös se ole naisentyö? :D 

Tuntuu siltä, että suhteemme olisi vahvistunut vauvan myötä. En tiedä onko tämä jotain " alkuhuumaa " koska olemmehan onnellinen perhe. Minä onnellinen äiti ja Kalle onnellinen isä. Suhteessamme on isoja alamäkiä en kiellä sitä. Mutta mielestäni alamäet kuuluvat parisuhteeseen, ja niistä me selviämme yhdessä, emme erikseen vaan yhdessä. Ja vaikka eroaisimme nyt olemme silti koko loppu elämän toistemme kanssa tekemisissä. Toki haluan luottaa siihen, että olemme koko loppu elämämme yhdessä ja kasvatamme yhteisillä säännöillä yhteisen lapsemme. Toivottavasti myös joskus pääsen naimisiin, lapseni isän kanssa. 

Arvostan Kallea sellaisena kuin hän on ja Kalle minua sellaisena kuin olen. Olemme parisuhteen alusta asti ollut ne " me omat itsemme. " 

Tällä hetkellä parisuhde kukoistaa, mutta eihän asia aina niin ole ollut. MUTTAKUN mä ootan niin innolla mun ekaa äitienpäivää. <3 Työstämme suhdettamme koko aijan, että se parentuisi koko aijan enemmän ja enemmän. 

Nyt muutamia kuvia 4 vuoden ajalta. haha. Nää kaikki kuvat on järjestyksessä. Ensimmäinen on vanhin. 

-Tanja