Ohi on.

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Aamulla kauvan jännitettyyn pentunäyttelyyn Milan kanssa. Siellä meni aamupäivä. Ei saatu Milan kanssa palkintoa. Mutta jos ehkä joskus vielä menemmä näyttelyyn ni ehkä sitten. Heh. Sitten kiirellä kotiin babyshowereihin. 

Vieraita oli todella todella paljon. Mutta oli todella ihanaa nähdä ystäviäni myös espoon suunnilta. 

Vauva sai paljon paljon lahjoja. Oikein yllätyin määrän paljoudesta. Ja kuinka ystäväni olivat nähneet vaivaa lahjojen eteen. 



Paljon tarpeellista tuli vielä. 
Kirjoittelen joku muu päivä vähän enemmän näistä juhlista. Nyt ei jaksa. Pakko laittaa pää tyynyyn. 

Kiitos ihanat ystäväni näistä juhlista!! 

-Tanja 

Liirumlaarum

perjantai 17. tammikuuta 2014

Ajattelin tosiaan eilen illalla että nukun tänään pitkään kun ei ole mihinkään meno. No heräsimpä jo 9 lt kun pirteä peipponen. 

Päivä kulunut todella hitaasti. Ehkä odotan huomista ihan liikaa. Ihanat ystäväni tulevat huomenna espoosta tänne. Jee! Ja huomenna muutenkin paljoan touhuamista. Baby showereitten valmistelua. Kaupassa käyntiä, leipomista ja siivoamista. Onneksi Anna lupasi tulla auttamaan leipomisessa! :) Ja onhan Kallekin onneksi apuna. 

Ja nyt on hyvä juustokakun resepti löytynyt. Sitä en vielä paljasta. ;) sunnuntaina sitten siitä enemmän, ja muutenkin juhlista. 

Eilen oli viimeinen koulupäivä toivottavasti nyt sitten meni enkun koe ensimmäisellä läpi. Ettei sen takia enää tarvitse mennä uudestaan. Ilokseni eilen kuulin, että ruotsin koe meni ensimmäisellä yrittämällä läpi!!! Voi sitä onnea. Kouluhistoriani aikana ensimmäinen ruotsin koe kerralla läpi!! :D Pienet onnet on mulla. Koulukaappikin tyhjennetty avain palautettu, keskeytyspaperi palautettu. Nyt on mahtava fiilis jäädä äippälomalle. 

Ja pakkanenkin on saapunut tänne! En itse oikein välitä noin kylmästä, mutta kauniin näköistä on kun on lunta ja aurinko paistaa päivisin. Jaksaa paremmin kun aurinko paistaa. 

Nyt hyvät perjantai-illan jatkot kaikille! 

-Tanja

Rv 35

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

RV35. Viisi viikkoa vielä jäljellä ja ehkä enemmänkin. Toivottavasti jää vain viiteen. 


35 päivää.

Kun tuli tieto siitä, että odotan pienokaista ajattelin voivoi helmikuu on niin kaukana. Mutta se on jo ensikuussa!!!  En millään saata uskoa. 

Aika mennyt todella nopeasti. Kaikenlaisia tuntemuksia on ollut matkanvarrella. Välillä itkettää ja sen jälkeen naurattaa. Ja sitten taas sattuu joka paikkaan ja sitten on hetken hyvä olla. 
Tunteet heittelevät edes takaisin. Välillä mietityttää kovasti: olenko tosiaan nyt valmis tähän? Oliko oikea päätös? 
Mutta päivä kerrallaan mennään eteen päin. Eikai nyt kukaan ole seppäsyntyessään kaiken asian suhteen. 

Niin sanotut mammakaverit ovat auttaneet todella paljon minua tässä raskauden loppupuolella. Ehkä yksin en olisi selvinnyt tai jaksanut. 

Alkuraskauden puolella ajatusmailma oli se, että tottakai mun nykyiset kaverit pysyvät loppuun saakka kanssani ja auttavat ja tukevat minua ja että en todellakaan tarvitse mitään " mammakavereita " minullahan on jo mun omat kaverini. 

Toisin kävi. Mitä lähempänä synnytystä ollaan sitä enemmän mietin mihin ystäväni ovat hävinneet? Tottakai on edelleen ystäviä tukenani mutta ei kaikkia jotka olisin tarvinnut. Nyt olen yrittänyt haalia enemmän saman henkistä ystäväporukkaa. On ihanaa, kun on saanut jo uusia ystäviä raskauden myötä. Ja he ovat olleet tukenani. Vaikka aluksi ajattelin enhä mä tarvitse ketään. Nyt olen taas todella iloinen että on niitä uusia ystäviä. 

Vieläkin on tunne että en kuulu mihinkään. Vanhemmat ystävät bilettävät ja tekevät kaikkea. Minä istun kotona kun ei pyydetä enää samalla tavalla mukaan. Ymmärrän kyllä sen, mutta välillä on sellainen fiilis että olisi kiva saada kutsu mukaan, vaikka en olisikaan menossa. 

En ole vielä saanut ihanaa vauvaani. Joten olen vain tälläinen hengailia. Jos puhutaan lapsista enhän mä tiedä vielä juuri mitään lapsista. En liity keskusteluun: oliko helppo synnytys? Miten olet palautunut? Miten teidän rytmit menevät  vauvan kanssa? Onko itkuinen vai kiltti vauva? 

Tottakai kerkeän näistä vielä keskustelemaan moneen otteeseen, mutta tällä hetkellä on kuulumaton fiilis mihinkään. Odotan innolla että lapsi syntyisi jo. Minulla on aina ollut kova tarve kuulua johonkin. En tiedä mistä se johtuu. Kaverit ovat mailman tärkein asia minulle. Onneksi minulla on ollut Kalle alusta lähtien. 

Mutta päivä kerrallaan. Eteen päin mennään ja odotellaan. Kun ei vaan malttas odottaa. Onneksi on jonkin verran puuhaa vielä ja en ole kovin hyvässä voinnissä joten asioitten tekemisissä kestää. Puuhaa toivottavasti riittää loppuun saakka. mm. Vauvan vaatteiden pesua, lajittelua. Järjestelyä vauvan tavaroihin liittyen. Sairaalakassin pakkaus. 

On nämä koirat kotona pitämässä vilskettä yllä, onneksi. Muuten kävisi päivät vähän liian pitkiksi. Ja on aina se motivaatio lähteä pienelle kävelylle koirienkanssa. Vaikka olo olisi tukala ja hankala. Raitista ilmaa. 



-Tanja 


Vauvan painoa

maanantai 13. tammikuuta 2014

Neuvola lääkäri. 

Rv on nyt 34+5. Vielä hetki pitäisi jaksaa odottaa. Vauva painoi nyt 2500g. Ja samalla arvioitiin syntymä paino joka olisi arviolta 3100g. Aika pieni omaan uneeni verrattuna. Unessa vauvan painoksi tuli loppujen lopuksi 7kiloa! Hurjaa. Onneksi näin ei tule tapahtumaan ja oli vain uni. 

Kaikki oli hyvin. Vauvan jalkojen mittaa ei saatu, kun oli niin rullalla siellä. Mutta muuten tän päivänen käynti meni hyvin. 


Tämänpäivän masu kuva. 

-Tanja 

Pakkasta ja lunta

lauantai 11. tammikuuta 2014

Nyt on sitten lumi ja pakkanen tullut tännekkin päin suomea. Hurjaa ja mielestäni ihan tyhmää että se nyt tulee.. 

Kiti ihan innoissaan taas lumesta ja pakkasesta. Niin lämmin karvapuku sillä on niin viihtyykin ulkona. Mila ei taas niin välitä. Sille aina puettava villapaita päälle. Ja tassut sillä on ihan jäässä. 

Tänään itse olen rehkinyt ehkä yli voimavarojeni. Siivonnut kodin. Ihan hullulta tuntuu, että siivoaminen ottaa voimille. Ajattelin sitten pitää pienen tauvon siivoamisesta ja lähetä koirien kanssa kävelylle. Siskoni tuli mukaan hänen yhden koiransa kanssa. No se kävelykin tais olla ihan liikaa.. Kotiin vaan lepäämään. Vielä sitten pyyhin pölyt ja laittelin mun ihania kynttilöitä palamaan. Minä kynttilä friikki. Heh. 




Ikeasta ostetut vaasit ovat oivat tähän tarkoitukseen. Tiimarissa oli alessa noi hiekat niin päätin ne ostaa ja täyttää vaasit niillä. Mielestäni ihan kiva ajatus. 





Ruusukynttilä yksi lemppareistani. En vain halua sitä vielä polttaa. :( mutta ehkä sen aika tulee joskus. Kärkkäiseltä ostettu.


Tässä mun pieni kynttilä kokelma. Tykkään pimeinä iltoina poltetta niitä. Ikeasta nämä kynttilä jalat. 

Huomenna pitäisi tulla kavereita käymään lapsiensa kanssa. Saa koiratkin vähän esimakua vauvoista. :) Huomista innolla odottaen. 

-Tanja

Kurkistus

torstai 9. tammikuuta 2014

Kurkistus vauvan vaate ja tavarakaappiin. 

En ottanu kuvia läheskään kaikista vaatteista ja sun muista. Vaatteista vain minun mielestäni lempparit. 






Tämä harmaa body on kyllä ehkä ihanin. Vaikka on neutraali. Mutta tykkään kovasti.











Tässä oli vaatteet jotka löysin suuresta vaate kasasta. Todella vaaleapuna painotteinen. Toivoa sopii, että se on neitokainen sieltä tuloillaan. 


Pinnasänky


Pinnasängyn päällä oleva hoitotaso. Hoitoalusta ja äitin tekemä peitto vauvalle. 


Vaunujen koppa. 


Tossuja rivillinen. 


Jotain pehmoleluja. 

Ja jokainen on kuvattu ihanan taljan päällä minkä Anna kävi minulle metsästämässä ikeasta. 


Täsaä oli nyt alkuun jotain ihanuuksia. Vauva aihe postaukset jääneet vähän taka-alalle joten päätin väsätä tälläisen pienen kurkistuksen. 
RV34+1



-Tanja

Baby showers

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Baby Showers. 

Ajattelin itse pitää vauvajuhlat. Silloin saan itse päättää mitä tarjoillaan ja millon ne ovat. 

No päivä on jo päätetty. Muuta ei juurikaan. Isolla kysymys merkillä mitä tarjoilen?
 Ajatuksia on jo jonkin verran. Haluan itse tehdä, mutta taidot ovat puolitiessään. Ehkä tämä tästä onneksi aloitin jo nyt, normaalisti aloitan jonkun valmistelun päivää aikaisemmin. Nyt huomasin ompas tässä järjestelyssä paljon hommaa. Varsinkin kun vointi ei ole itsellä kovin paras. Onneksi on kavereita auttamassa, en yksin selviäisi missään nimessä. 


Onko jollain jotain hyvää juustokakun ohjetta? Se olisi suuri toive saada pöytään. Näyttää hyvältä ja maistua hyvältä. 

Myös sukupuoli on tiedossa, tosin todella isolla kysymysmerkillä. Joten olisiko juhlat neutraalit vai tulevan lapsen sukupuoleen viittaavat? 

Hyviä ideoita otan mielelläni vastaan, jos joku on jo pitänyt tälläiset tai on pitämässä. 

NYT APUA! 


-Tanja


Arki koitti

tiistai 7. tammikuuta 2014

Arki lähti käyntiin vihdoin täälläkin. 

Aamulla kiiressä juostava kouluun meikkimalliksi. 



Tarkoituksena oli harjoitella meikkipohjantekoa. Olin täydellinen asiakas tähän. Ihoni punoittaa on arpia ja on maksaläiskäkin. Silmämeikkiin ei niin panostettu. Mutta kevyt ruskea luomiväri sopi hyvin. 

Kävin samalla kirjoittamassa keskeytyspaperin. Eli mammalomalla melkeen ollaan jo. Torstaina vain muutama koe. Ja siitä se lähtee. 

Laitoin asuntohakemuksen naapuritaloon. Siinä oli kolmio vapaana ykköskerroksessa. Nyt asun kolmannessa kerroksessa ei hissiä. Joten tämä asunto olisi unelma myös siinä nähden että muuto matkaa parisataa metriä. Toivoa sopii että onni olisi myötä tässä asiassa. 

Onni ei tänään ollut kohdallani. Puhelimeni tippui maahan.. Shiit.... Siinä meni iphoneni näyttö sirpaleiksi. Onneksi puhelin sentään toimii. 

Ja sitten vielä tänään oli neuvola. Kaikki oli hyvin. Rauta vähän alhaalla mutta ei mitenkään paljoa. Suositteli tietenkin lisä rautaa. Vauva oli laskeutunut aika alas kuulemma. Viikkoja on nyt 33+6. Ensiviikolla on lääkärikäynti. 

Näissä tunnelmmissa on hyvä jatkaa! 

-Tanja