Espoo

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Käytiin taas koko perheen voimin espoossa. Rakastan aina lähteä espooseen "kotikonnuille" kiva käydä paikoissa jossa joskus tuli pyörittyä sekä nähdä paljon vanhoja kavereita. Jäi taas kasa kavereita näkemättä. Mutta ensikerralla lisää. Ainakun lähdetään espoosta kotiin päin tulee haikeat fiilikset että miks me ei enää asuta espoossa. Ehkä me sinne vielä joskus takaisin muutetaan, tai niin kalle ainakin toivoo. 

Vietettiin tässä samalla ystäväni 25 vuotis syntymäpäiviä. Taas kerran tuli huomattua kuinka mä en vaan jaksa juhlia ja rällästää. 



Olen aina ihan innoissani lähdössä ja menossa ja tekemässä. Kello kerkiää just ja just lyödä kahdeksan illalla niin olisin jo valmis menemään nukkumaan. Tälläkin kerralla sanoin etten baariin jaksa lähteä, mut suostuteltiin lähtemään käymään kummiskin jos piristyisin. Baarissa melkein nukuin ja katsoin kelloa joko mä voisin lähteä kotiin. Tunnin yritiän siellä olla väkisin, sitten totesin mä lähden nyt kotiin. 

Aamulla oli ihana herätä "pirteänä." Kun ei edes juominen maita enään. Niin ei sitä sitten jaksa ollenkaan hippaloida aamuun asti. Ja muutenkin unirytmi menee ihan pilalle ja sitten on taas niin väsynyt pitkän aikaan.  Eikä jaksa mitään tehdä. 

Ensiviikonloppuna olisi TAAS menoa ja meininkä, ystäväni muutti turkuun joten hänen läksiäis bileensä ja samalla synttärit. Nyt ei innostaisi yhtään. Kun viimeset kerrat ovat niin väsyttäneet ja ollut niin epäinnistuineta kertoja. EHKÄ tämä kerta olisi erilainen?! Toivoo sopii tai sitten vaan tulen aikasella bussilla kotiin ja menen aikasin nukkumaan. 

Mutta aika näyttää, miten käy. :) 

Teksististä saa varmaan sellaisen kuvan että olen/juhlin paljon. Kyllä olen juhlinut hurjan paljon aikasemmin. Kun minusta tuli äiti käyn silti aika useasti juhlimassa, mutta se ei tarkoita sitä että olisin joka viikonloppu räkäposkella baarissa. Ei en ole, käyn PALJON baarissa, mutta en välttämättä saata juoda muutakuin pelkkää vettä, ja sitten lähden kotiin nukkumaan. Mutta käyn usein ja tykkään käydä rentoutumassa jos viikko on ollut rankka, enkä näe mielestäni siinä mitään pahaa. Jos Olivialla on kaikki hyvin ja on isänsä kanssa kotona. Ja jos lähden ulos laitan Olivian itse illalla nukkumaan ja lähden sitten kun neitokainen on syvässä unessa. Ja aamulla minä herään tyttösen kanssa uuteen päivään. 

Mutta jokaisella voi tästäkin olla aivan erimielipiteet, mutta se on hänen mielipiteensä. :) 

Seuraava postaus onkin miten on kallen kanssa tavattu ja miten kaikki on tähän pisteeseen edennyt. Sitä toivottiinkin tossa vähän aikasitten niin nyt se on vihdoin kohta tulossa. :) 

-Tanja


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti