Sun lapsi koski mun ostoksiin eli oot vanhempana välinpitämätön

keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Joku päivä tässä taannoin luin jostain facebook ryhmästä taas jälleen kerran keskustelua aiheesta "vituttaa, kun toisen lapsi koskee mun ostoksiin." 

Luin ketjua ja aloin vaan miettimään, että hohho. Empäs oo ikinä ajatellut et joku oikeesti ottaa herneet nenään siitä, jos jonkun lapsi koskee omiin ostoksiin. Tein instastooryssä pienen kyselyn tähän liittyen, koska mä olin rehellisesti yllättynyt et niin moni oli sitä mieltä, että tuntemattomat lapset ei missään nimessä saa koskea omiin ostoksiin ja se hiiltyminen siitä oli ihan uskomatonta!  

Tähän instastooryyn vastanneet jakautui oikeesti aika fifty-fifty, niin että ne kenellä on omia lapsia niin niitä ei haitannut tämä, että toisen lapsi koskee ilman lupaa ostoksiin ja ne ketä se raivostuttaa on niitä kenellä ei ole lapsia. No eihän tää "tilasto" mua mitenkään nyt yllättänyt. 

Kyseisessä facebook ketjussa oli paljon, " vittu mä löisin sitä kakaraa kuka mun ostoksiin koskis!" Paljon puollusteltiin sitä, että se on hygenia syy, miksi heitä ärsyttää, et lapset koskee ostoksiin. -No tää ei mee mun jakeluun, koska missä kaikkialla ne ruuat onkaan pyöriny ja ollu kosketuksissa ennenkun ne on sinne kauppaan päätynyt tai kun sä olet ne ostokset maksanut. Että mun mielestä ihan turhaatta alkaa psykoosisoimaan jostain baktreereista mitä saattaa olla jauhelihapaketin päällä tai jossain hedelmässä. Mietikkää kuin moni siihen hedelmään on koskenut ennenkun sä oot sen ostanut! 

Mutta näin äitinä, kun aloin asiaa miettimään niin kyllä mä sen ymmärrän, että joku ei siitä tykkää et lapset menee sörkkimään niitä ostoksia. Ensinnäkin ihan käytöstapoihin liittyvää, se mikä ei ole sun, älä koske. Tätä itse toistan kaupassa käydessä usean kymmenen kertaa ennenkuin edes päästään kassalle asti. 

Ja eihän se ois kiva juttu, jos mun lapsi esim hajottais sen jougurtti purkin minkä joku on jo ostanut itselleen, silloin se on sen jokun toisen omaisuutta, ei meidän. Ni mitäs sit jos se purkki menis rikki? Tottakai mä siinä kohtaa pahoittelen ja tarjoudun vaikka ostamaan uuden tai antamaan rahat uuteen, kuin  vain. Mut hei niin me äiditkin ollaan vaan ihmisiä, ei mekään keretä rekisteröimään kaikkea sillä sekunnilla, kun se mun pirkkopetteri kerkee jo koskea jonkun toisen ostoksiin. 
Niitä facebookin kommentteja lukiessa olin oikeesti ihmeissäni, että eikö enää ymmärystä riitä, vaan heti ollaan somessa haukkumassa jonkun vanhenmuutta tai sitä lasta. "Kun ei ne vanhemmat sanonut mitään tai ei reagoinut, pitääkö niitä lapsia tehdä jos ei jaksa pitää niille kuria?" -Ootko ikinä miettinyt, et joku vanhempi, joka on sen lapsen kanssa siellä kaupassa niin voi olla raskas päivä takana? Ja vihdoin ja viimein sinne kauppaan on päästy lapsen raivareiden saattelemana ja oot joku sata kertaa kerennyt jo kertoa sille lapselle miten siellä kaupassa pitäisi toimia. Sanomisista huolimatta melkeimpä poikseutta ainakin meidän kauppareissulla tapahtuu jotain mistä oon ihan daahuoh, koska ei mee lapselle ymmärrykseen. 

Mutta ylivoimaisesti paraskommentti oli se, että "älä sitten mene lapsesi kanssa kauppaan, jos et osaa pitää sitä kurissa!" -Neiti mielensä pahoittaja voi sitten itse jättää kauppaan menemättä, jos ärsyttää suunnattomasti jos lapsi koskee sun ostoksiin! Kerro mulle, että käynkö mä vain joka toinen viikonloppu kaupassa, kun lapsi on isällään? Okei karrikoitu esimerkki, mutta esim me kuljemme jalan, voisin käydä kaupassa ennenkuin haen Olivian päiväkodista ja kävellä niiden kauppakassien kanssa yhden tunnin. Voin sanoa, että olen niin laiskaäiti, että en todellakaan ala kantamaan kauppakasseja toiselta puolelta kaupunkia kävellen. Plus, että eihän se lapsi ikinä voi oppaia toimimaan oikein, jos pitäisi jättää vain kotiin. Enkä kyllä neljä vuotiasta jättäisi yksin. Lapsia on myös erilaisia, muistakaa se. 

Mun täytyy nyt harmikseni myöntää, vaikka koitan lapselleni opettaa, että toisten ostoksiin EI SAA KOSKEA, niin poikkeuksetta näin silti tapahtuu melkein JOKA kerta. En ehkä ole huomannut sitä sillä sekunnilla, kun kaivan lompakkoa tai olen juuri maksamassa, mullakin on vain kaksi silmää ja kättä niinkuin sinullakin kanssa kauppailija! Mäkin olen vaan ihminen, vaikka olen äiti. Ei äitiys tarkota sitä, että mulla ois automaattisesti supervoimat ja mun lapsi käyttäytyisi aina kuin pyhä jeesus. 

Mietin vain, että pidänkö lapsesta väkisin kaksin käsin kiinni ja koitan selittää lapselle tilannetta samalla, kuin koitan maksaaa niin, että kassajono seisoo, koska tässä on meille opetustilanne. Vaiko, että lapsi menee kassanpäätyyn ja toivon hartaasti, ettei koske kenenkään tavaroihin ja saan maksettua nopeasti ja pääsemme nopeasti kaupasta pois. Instastoryssä moni vastasi, että pitäisin kaksin käsin kiinni, jolloin maksutapahtuma venyisi. Oletko sä samaa mieltä tässä? 

Mä oon sitä mieltä, että mahd nopeasti pois kaupasta ja jos se sattuu tai kun se koskee toisten ostoksiin niin siinä pakatessa on parempi tilanne muistuttaa, että ei saa koskea toisten ostoskiin. Mun mielestä olis silkkaa hulluutta alkaa lapselle selventämään siinä maksupäätteellä, kun koko muu jono seisoo. 

-Tanja 

11 kommenttia:

  1. Olen itse lapsellinen ihminen ja minua ärsyttäisi ostoksieni lähmiminen. En ole koskaan (!) törmännyt tähän että joku lapsi olisi lähminyt ostoksiani. Tämä tuo mieleeni siis seuraavan ajatuksen: se ei ole niin yleistä kuin siitä halutaan tässä tehdä. Jos lapsesi lähmii joka kerta niin ei se kieltäminen auta. Vaihda taktiikkaasi. Tiedät tasan lapsesi valuutan, sen mikä hänelle on tärkeää. Onko se, että laitat hänet puytämään anteeksi sopimatonta käytöstään vai mikä. Mutta ilmiselvästi lähmiminen ei sinua oikeasti haittaa ja lapsi sen huomaa. Miksipä häntä silloin siis kiinnostaisi olla lähmimättä, kun se on hauskaa ja äidistä ihan sama.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut tarkoitus tehdä siitä sen yleisempää mitä nyt on. Mulle toki saa antaa vinkkejä, jos sulla niitä on? 😊 Niin,no en ole vielä sellaista valuuttaa keksinyt, joka lapseen vaikuttaisi. Kyllä pyydämme lapsemme kanssa molemmat aina anteeksi liian innokasta käytöstä kaupassa.

      Poista
  2. sen lisäksi että kauhea vaiva kävellä useamman päivän ruokien kanssa tunti, niin pitäisi sitten vielä erikseen olla koulurepun lisäksi joku kylmälaukku, ettei vaan maitojen ja lihojen kylmäketju katkea (kesäaikaan ainakin)..... että joo niin mieki tekisin että ensin lapsi ja sitten kauppaan :) ja sillon kun on oma vuoro kassalla niin hoidetaan se tilanne siinä ja pakkaus tilanne sitten omanaan. On mulla kerran karannut kaksvee tutkimaan irtokarkkejakin siinä välissä kun itse olin jo maksamassa, mutta sillä kertaa sattui ihan ystävällinen kanssa kauppailija huomaamaan karkurin ettei se ehtinyt alkaa syödä suoraan laatikoista. Hoidin maksun loppuun ja sitten hain taaperoni kassan päähän pakkaamaan leikki-ikäisen kanssa. Kaupassa käynti ei oo rakettitiedettä lasten kanssa mutta menee kyllä ihan urheilusta ja omien hermojen kasvatuksesta vähintään jos ei lasten kasvatuksesta :D

    VastaaPoista
  3. Minulla on kolme lasta, enkä ikinä puhuisi noin rumasti lapsista kuin lainaamissasi kommenteissa, mutta kyllä minuakin ärsyttää jos vieraat lapset koskevat ostoksiini (ja itse asiassa jo se, jos lapset tunkevat mun ostosten eteen hihnan taakse). Tai siis se ärsyttää, jos vanhemmat eivät tee asialle mitään. Mun kolmas on vasta vauva, mutta kumpaakaan vanhempaa ei ole kyllä enää yli 2-3-vuotiaana ollut mitään ongelmaa estää tekemästä tuota. Mitä tyttäresi tekee, jos sanot että "hei ne ei oo meidän, älä koske"? Meneekö silti koskemaan? 4-vuotiaana? mulla on yksi äärimmäisen tottelevainen lapsi ja toinen äärimmäisen itsepäinen jonka on vaikea totella (kolmas on vasta vauva), mutta ei kumpikaan ole enää 4-vuotiaana tehnyt mitään noin suoraan käskyjen vastaista. Ja jos tekisi, niin sitten vaan pitää toisella kädellä kiinni tai blokkaa fyysisesti pääsyn hihnan toiseen päähän?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kyllä usein koskee, vaikka kiellän nätisti, tiukemmin yms.

      Joo toi et koitan pitää kädestä kiinni niin välillä saa kaksin käsin pitää kiinni jolloin maksutapahtuma venyy kun täytuu tapella tuon kanssa.

      Ja ymmärrän kyllä että ostoksiin koskeminen ärsyttää ihmisiä, en vaan ollut oikeesti ajatellut että näin paljon..

      Poista
  4. Miksei se lapsi voi mennä odottamaan sinne missä niitä ostoksia pakataan, tai penkille mitä usein on kassojen läheisyydessä? Jos ei pysty olla koskematta. Sun tyttökin on jo sen ikäinen että ei pitäisi sanoa kymmeniä kertoja että toisen ostoksiin ei kosketa, tai miten kaupassa käyttäydytään. Mä en oo koskaan edes miettinyt tätä asiaa ennenkuin luin sun kirjoituksen, mun lapsille on ollu itsestään selvyys että toisten ostoksiin ei kosketa, vähän niinkuin toisen laukkuun, puhelimeen yms. Ja kyllä mua ärsyttää jos pienen lapsen likaset hanskat tai räkäset sormet koskettelee mun tavaroita, mutta osaan sen ihan nätisti sille lapselle sanoa, en tiuskimalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No valitettavasti, vaikka tyttöni on 4 vuotias niin kyllä joudun toistamaan useasti asioita päivän aikana. On todella utelias ja vilkas neitokainen. Ja tyttöä ei voi päästää silmistä juuri kauvemmaksi, koska esim saattaa lähteä juoksemaan ulos kaupasta ja siinä suoraan autotie.

      Ymmärrän, että ärsyttää jos vieras lapsi räpelöi ostoksia.

      Poista
    2. Haluisin kommentoida tuohon yhteen lauseeseen Anonyymille:
      "Sun tyttökin on jo sen ikäinen että ei pitäisi sanoa kymmeniä kertoja, että toisen ostoksiin ei kosketa, tai miten kaupassa käyttäydytään."
      Mun 14v pojalle joudun edelleen sanomaan joistakin asioista kymmeniä kertoja vaikka niistä on sen tähänastisen elämän aikana sanottu miljoonia kertoja ja silti ei keskittyminen riitä. Aina ei kyse ole tottelemattomuudesta vaan se jokin mielenkiintoinen asia vie KAIKEN huomion ja äidin käskyt ja säännöt unohtuu. Ikävä kyllä.
      Tsemppiä Tanjalle. Ja kyllä, muakin vähän ärsyttää, jos joku lapsi koskee mun ostamiin tavaroihin, mutta ymmärrystä löytyy myös johtuen tuosta omasta ADHD-pojasta :)

      Poista
  5. Mistä näitä tyyppejä oikein putkahtelee, jotka eivät vielä aikuisenakaan osaa laittaa asioita mittakaavaan ja vaativat pieneltä lapselta moitteetonta käytöstä, mutta itse kokevat olevansa oikeutettuja käyttäytymään ihan miten sattuu? On erittäin huonoa käytöstä kivahdella toisille, haukkua vanhempaa ja/tai lasta, tuhahdella tai katsoa pahasti. Aikuisen ihmisen pitäisi jo osata käyttäytyä julkisilla paikoilla (ja muutenkin) muita ihmisiä kunnioittavasti, eikä memettää malttiaan jonkin pikkuasian takia. Tietysti pitää ymmärtää, että aikuinenkin voi olla esim. nepsy, mutta sillä on ollut paljon enemmän aikaa harjoitella ja oppia keinoja hillitä itseään kuin lapsella. Pitää myös ymmärtää, että aikuinen voi olla ja väsynyt ja siksi hermostua helpommin, mutta taas kerran, sillä aikuisella on ollut moninkertaisesti aikaa harjoitella käyttäytymistä väsyneenäkin kuin lapsella, joten aikuinen, joka huomauttelee tai tuhahtelee lapselle tai lapsen vanhemmalle lapsen käytöksestä, on melkoisen tekopyhä ja sille pitäisi jonkun sanoa, että et sitten ole tuohon ikään mennessä oppinut, miten julkisella paikalla/toisia ihmisiä kohtaan käyttäydytään. Lapsi oppii kyllä ajan nyötä, toisilla se vain vie syystä tai toisesta kauemmin. En tiedä, missä vaiheessa joillain kääntyy se sitten niin, että päätyy asettamaan itsensä muiden yläpuolelle ja voivansa käyttäytyä muita kohden miten törkeästi haluaa, samalla vaatien, että pienet lapset olisivat jo oppineet käyttäytymään tilanteessa kuin tilanteessa paremmin, kuin aikuinen kiukuttelija itse.

    VastaaPoista
  6. Kyllä lapsiperheellisenä en myöskään pidä siitä, että jonkun lapsi klähmisi ostoksiani. En muista koskaan joutuneeni tästä lasteni kanssa edes keskustelemaan, mutta lapseni ovat niin kauan vieressäni myös maksuhetkellä kunnes asiat sujuu ilman jatkuvaa sanomista. Vilkkaan lapsen vanhempana lapsi olisi jo vilistänyt kadota tuossa maksunaikana johonkin joten ei tullut mieleenkään laskea sinne päätyyn yksinään.

    Niin miksi minua ärsyttäisi. En halua kenenkään sormillaan joita on imeskellyt nykivän edes siihen ruokapakkaukseen (tätä imeskelyähän näkee kaupassa tasaisesti, sormia/tuotteita) Yök. Enkä halua salaattini tai keksieni päätyvän liiskaksi/muruiksi.
    Voin tietysti lisätä myös sen etten ymmärrä miksi niiden lasten pitäisi saada nykiä joka kohtaan. Tästähän on jopa kirjaston levykuoriin lisätty se teksti älä nyvi levyn sisäpintaan kun se menee pilalle ja silti lasteni ystäville on tämäkin neuvottava.

    VastaaPoista