Viikonloppu meni erittäin tylsissä merkeissä. Siis tuntu ettei mitään jaksa tehdä ja haluan vain olla. No enhän mä vain olla, kun on Olivia. Mutta selvittiin, kun selvittiin viikonlopusta. Odotin Maanantaina, kuin kuutanousevaa. 

Maanantai vihdoin tuli. Aamulla tottakai Olivia olisi nukkunut hamaan tappiin asti. Tietenkin sillon, kun aamulla pitää herätä. No aamulla sain taas kiireen, niinkun yleensäkkin ihan sama mihin olen lähdössä. Kauheessa kiireessä kamat niskaan, koirat ulos, Olivialle vaatteet päälle ja juosten bussiin. Juuri noustessani bussiin muistin bussikortin unohtuneen kotiin. Ärsytti suunnattoman paljon, koska just olin sen maksanut. No jouduin tänään maksamaan käteisellä. Kerkesin kouluun kumminkin ajoissa. 

Kouluun päästyä meillä oli kasvohoitoja tiedossa. Ollaan suht alussa kasvohoidoissa. Opetellaan hieronta liikkeitä. Hieronta liikkeet on suht helppoja, kuhan muistaa rauhallisuuden. Mutta niiden ulkoamuistaminen on todella vaikeaa. Onneksi ei vielä tarvitse ulkoa muistaa. Ja kun liikkeet osaa pystyy vähän soveltamaan itse. Tää jakso on just ja tasan sitä mistä mä tykkään. Paljon tekemistä. Silti teoriaa, mutta mukavaa teoriaa. Ei väkisin olemista koulussa. Sekä myös asiakaspalvelua missä voin muistella vuosi sitten oppimiani juttuja, jalka- ja käsihoitoja yms. Päästiin koulusta jo tosi ajoissa ja mulla oli parisen tuntia aikaa, että pystyin hakemaan Olivian hoidosta. 

Olivian hoidosta haettua, oli kiire taas bussiin. No kuinkas ollakkaan bussi pyyhältää suoraan nokan edestä. Ai, että mä vihaan sitä, kun mä nään bussin menevän mun ohi. Siis ehkäpä mikään muu ei saa mun verenpainetta niin kiehumaan, kuin se. Kun vihdoin bussi tuli päästiin kotiin niin suoraan koirien kanssa ulkoilemaan. Olivia niin rakastaa koiria, rupes tänääkin nauramaan hullunlailla, kun käveltiin yhen kultasennoutajan ohi. Koirat käytetty mitäs sitten vielä? No kodin siivousta, ruuan laittoa, iltatoimia ja samalla autan Kallea sen blogin kirjottamisessa, se joutuu pitämään blogia sen kuukauden, kun on siellä ulkomailla töissä. Kalle vihaa blogin kirjoittamista.. Ja nyt mä vihdoin kirjotan illan päätteeks mun omaan blogiin postausta. 

Mun mielestä on tosi outoa, että viikot sujuu multa paljon paremmin, kuin viikonloput. Ehkä se kiire ja koko aika tekeminen saa mun ajatukset muualle. Se, että oon yksin ja Kalle on toisessa maassa. Viikolla sitä ei kerkeä miettimään, eikä oikeen mitään muutakaan. Viikonloppuisin sitä aikaa vaan piisaa ja kello kulkee niin hitaasti. En osaa vain olla. 

Tällästä tänään ja huomista odotellaan jo innolla. ps. Musta ois tosi kiva kuvailla kamerlla koulussa, muttakun ei siellä kerkee, joka on tosi tyhmää mun mielestä. 

-Tanja 

Lempisarjat

Gossip Girl on Cecily von Ziegesarin kirjasarjaan perustuva televisiosarja. Kirjoissa seurataan teini-ikäisen ystäväjoukon elämää New Yorkin varakkaassa Upper East Sidessa. Päähenkilöinä kirjassa ovat Blair Waldorf ja Serena Van der Woodsen.

Salatut elämät on FremantleMedia Finland Oy:n tuottama suomalainen draama- ja saippuasarja

The O.C. on suursuosion maailmalla saavuttanut tuotantoyhtiö FOX:n televisiosarja, joka kertoo Orangen piirikunnan, Kaliforniassa sijaitsevan Newport Beachin hienostoalueen teinien ja heidän vanhempiensa elämästä.

C.S.I. Miami on yhdysvaltalainen rikosdraamasarja, joka kertoo rikospaikkatutkijoiden työstä Miamin kaupungissa. Se on C.S.I.-televisiosarjan spin-off-sarja. Samoin kuin alkuperäisessä sarjassa, C.S.I.

Olipa kerran on yhdysvaltalainen fantasiasarja, jossa satu- ja arkimaailma kohtaavat. Sarja alkoi Yhdysvalloissa vuonna 2011 ja siitä on tähän mennessä tehty neljä tuotantokautta.

Pako, Sarja kertoo syyttömänä kuolemaan tuomitusta Lincoln Burrowsista (Dominic Purcell) ja hänen veljestään Michael Scofieldista (Wentworth Miller), joka laatii yksityiskohtaisen pakosuunnitelman veljensä pelastamiseksi.

Kosto on yhdysvaltalainen ABC:n tuottama draamasarja. Sarjan alussa siteerataan Kungfutsea: ”Ennen kuin lähdet kostoretkelle, kaiva kaksi hautaa.”

Vampyyripäiväkirjat on yhdysvaltalainen Kevin Williamsonin L. J. Smithin samannimiseen kirjasarjaan perustuva kauhu/draamasarja. Sarjassa seurataan tapahtumia Mystic Falls -nimisessä kaupungissa, jonka historia kätkee synkkiä salaisuuksia.

Halusin esitellä teille muutaman mun lemppari sarjan. Kopsasin tekstit netistä, koska itse oon niin huono selittämään mitä tapahtuu missäkin. Mutta toivottavasti noi pienet kuvaukset auttavat teitä jonkin verran saamaan mielikuvaa kyseisestä sarjasta. 

Onko nää teille jo ennenstään tuttuja vaiko tuikituntemattomia? Haluaisin, että tulis uusia sarjoja, koska mä oon melkeen kattonut kaikki mitkä kiinnostaa ja nyt alkanut katsomaan sellaisia mitkä ei ehkä niin kiinnostakkaan, mutta silti loppupeleissä ne on ollut hyviä. Mä vietän kotona melkeen mun kaiken vapaa-aijan iltaisin kattomalla sarjoja. Voitte kuvitella, kuinka aivan uusien ja kiinnostavien sarjojen etsiminen voi olla vaikeaa. 

Mulle saa ihmeessä vinkkailla teidän mielestä hyviä sarjoja, katsotaan onko teillä lemppareissa jotain mitä en ole vielä nähnyt. 

-Tanja 

Tempperamenttinen tyttö

Keneltäköhänlie perinyt oman päättäväisen tahdon? Kallen sanoin "ihankuin äitinsä." Mitä hä? En ainakaan myönnä olevani tempperamenttinen yksilö. 

Neidolla on aina ollut omaa tahto, mutta nyt ollaan menty uusiin ulottuvuuksiin tämän asian kanssa. Meillä käydään tahtojen taistoa melkeempä joka asiasta. Minä tahdon, minä myös sen saan. Voin kuvitella tuon lauseen Olivian päässä, kun hän on jotain päättänyt. 

Eilen kuvailin koruja ja kun niihin ei saanut koskea tuli jumalaton huuto. Sama jos joku syö tai juo jotain hänenkin on pakko saada, vaikka tosia-asiassa ei tiedä mitä joku syö. Ja jos ei sitä saa niin itkupotkuraivaria jatkettaisiin niin kauan, kuin saa periksi. Yritän aina parhaani mukaan saada silloin huomion kohdistettua johonkin muuhun. Onneksi osaan hyvinä päivinä olla erittäin päättäväinen ja jaksan kuunnella sitä huutoa. Vielä ei toistaiseksi ole tullut sellaista, että antaisin periksi. Mutta kuinka kauan tuollaista jaksaa? Tai entäs jos on todella väsynyt olo itsellä? Kauanko tuo tahtojentaisto kestää?

Toinen mikä on neidille suuri houkutus, kaikki elektroniikka laitteet. Niiden perässä sitä juostaisiin, vaikka kuuhun saakka. Ja niistä saadaan kaikistä isoimmat hepulit. 

Mutta vissiin tää kaikki kuuluu ikään ja menee jossain vaiheessa ohi. Mutta toisen satuttaminen on myös nyt pop. Raapiminen, lyöminen ja puremisestä täällä tykätään. Ihan älytöntä toi raapiminen, koko aika vekkiä naamassa, kun tyttö saattaa hermostua ja vetää kasvoille. Kyllä tämä tästä.. :D 

-Tanja 

Vihdoin meillä on kello

Vihdoin mulla on kello olkkarissa ja aivan ihana onkin. Päätin tuunata sitä vähäsen, koska perhoset oli valkosia ja meillä on valkoset seinät niin ne perhoset ei ois juuri näkynyt. Päädyin mustaan väriin, koska meidän hyllyt ja tv-taso on kanssa mustaa. 

Mitäs pidätte? 

-Tanja 

HAPPY

Me ollaan pärjätty nyt neljäpäivää ilman Kallea. Joka on ehkä mulle aika saavutus. Mä oon yllättävän virkeä. (Toistaseks.) Katellaan viikon kahen päästä taas mun virkeystilaa. Hehhe. Noeivaan. Tässä on joku juttu, koska mä jaksan paljon enemmän, kun mä oon yksin. Ei oo sitä toista siinä vieressä joka vois kans herätä aamulla Olivian kanssa tai viedä sitä sinne päikkyyn. Ei oo sitä toista, joka herää yöllä mun sijaan. Kaikki täytyy itse hoitaa. Mutta toisaalta mä tykkään tästä. Mä voin tehä asiat niinkun mä haluan, mun ei tarvii hoputtaa ketään, eikä kenenkään mua. Mä voin tehä asiat just ja tasan siinä järjestyksessä, kun mä itse haluan. Aika siiduu, eikö? Vähän niiku ois just muuttanut pois kotoota. Vähän niikun sillon 17 vuotiaana. 

No oikeestihan tätä ei voi siihen verrata. Onhan tää rankempaa, kun pitää huolehtia toisesta, joka on riippuvainen musta. Mutta Olivia taas pitää mut virkeenä. Se, että mä aamulla herään ajoissa ja teen ruokaa jokapäivä. Ja tää on oikeesti virkistävää, mä jaksan paljon paremmin, kun mä käyn koulua enkä oo Olivian kanssa kotona. Hullua, mutta totta. Mulla on oikeesti koulupäivien jälkeen ikävä tyttöä ja mä oon ihan intona sitä päikystä hakemassa. On sellanen levänny olo. Mutta, kun mä oon kotona niin on tosi puuduttavaa. Se, etten saa mitään aikaseks. 

Mulla on niin hyvä fiilis, oon onnellinen, vaikka mun mies on jossain muualla. Mä en oo riippuvainen mun miehestä. Se on ihanaa, koska sitä mä pelkäsin, että olisin. Mutta ei en ole. Tottahan toki kauhee ikävä on, mutta oon intona, kun mä pärjään myös yksin. Sen mä oon aina halunnu tietää ja nyt mä tiedän. Koulussa menee hyvin, tykkään ihan sikana olla siellä ja tehä kaikkea.

Nyt mä meen nukkumaan, kyllä kello 21.00, ehkä venyy kymmeneen, mutta suurin piirtein tähän aikaan, että mä jaksan. Onnellinen äiti kuittaa!

-Tanja 

Sunday

Luminen sunnuntai. Sara ja Wilhelmiina oli meillä yötä. Joten pyyhittiin unihiekat pois ja käytiin heti aamusta ulkoilemassa. On kyllä erittäin tylsää olla näin pienen kanssa tuolla ulkona, kun saa joka paikkaan olla kantamassa. Ja ei oikeen pysty itse vielä liikkumaan. Mutta kyllä me vähän keksittiin jotain tekemistä. Ainakin oltiin lumesta ihan märkiä jos ei muuta. 

Nyt me sit ollaan tyttöjen kesken kotona. Jännittävää.. :D Ootte varmaan jo kyllästyny, kun höpöttelen vaan tästä joka päivä. Toivottavasti ette. 

No varmaan mun ensimmäiset tai jos ei ensimmäiset niin toiset asukuvat. Kävi tosin niin huono tuuri, koska toi lumi näkyy niin noissa. Mut toivottavasti saatte selvää asukuvista. Haluaisitteko useammin asukuvia kenties? Mä oon vaan tosi huono ite meneen kameran eteen, mutta jos vaikka kerran kuussa tai jotakin sellasta. Jos olisitte kiinnostuneita sellasesta. 

Mä nostan hetkeksi jalat kohti kattoa ja sen jälkeen mä käyn nukkumaan ja valmistaudun henkisesti tulevaan viikkoon. Toivottavasti mä kerkeisin käydä teitäkin muistamassa täällä. Enköhän, ainakin Instagram:ista saatte paljon kuva matskua meidän päivistä. Mut löytää Instagram:ista nimimerkillä: Ttanjj Sieltä siis kannattaa meitä seurailla. 

Nyt hyvää alkavaa viikkoa kaikille, palataan taas! 

-Tanja 

Ruokaisa lauantai

 Oon tänään ollut oikeen kokkikolmonen. Päätin tehdä tänään ihan päästä jotain hyvää ruokaa. Päädyin kanaan ja riisiin. Mutta vähän "erikoisella reseptillä. "  Tässä tulee teille resepti: 

Kanaa 400g

Riisiä (en mitannut, kaadoin vain.) 

Riisin sekaan laitoin liha liemi kuution. 

Kaksi sipulia

Pakaste vihanneksia ( Papua, herneitä, porkkanaa, kukkakaalia.)

Kaksi kahen desin valkosipuli kermaa

Mausteita: 

Pippuria

Currya

Keitätä riisin, samalla paistat kanan ja sipulin. Toiseen kattilaan vihanneks keittymään. Maustat kanan. Kun kaikki nämä ovat valmiita sekoitat ne yhteen. VALMIS! 

Mitä mieltä olisitte jos tekisin kooste postauksen siitä mitä Olivia syö kotona?

Iltapalaksi oli lettuja. Olivian ensimmäiset letut, maistui neidille suunnattoman hyvin. Nyt on hyvä jatkaa lauantai iltaa, kun sain yökylä vieraitakin. Kalle lähti tänään ja palaa siis kuukauden päästä. Mutta kyllä me tytsyt pärjätään. Kohta on myös ihana ystävänpäivä. Olisi ihana kehittää jotain todella kivaa tekemistä ystävänpäiväksi ystävien kanssa. Saa nähdä mitä sitä keksitään. Maanantaina alkaa uusi jakso koulussa, toivotaan ettei meistä kumpikaan nyt tulis kipeiksi. Niin ei tarvis olla koulusta pois. Olisi niin paljon kaikkea opittavaa. 

Hyvää lauantai illan jatkoa kaikille! 

-Tanja 

Huomenna se lähtee

Huomenna, huomenna on se päivä jota mä olen pelännyt ja samalla odottanut innolla. Mä oon tosi ilonen Kallen puolesta, että se saa näin hienon mahollisuuden lähteä ulkomaille töihin. Samalla mä huokasen helpotuksesta, että se lähtee meidän parisuhteen kannalta. On ollut erittäin kivikkoista matkaa jo jonkin aikaa. Tää kuukauden matka tulee erittäin hyvään saumaan. Kyllä mä varmaan viikon sisällä tulen huomaamaan sen, että on se paljon kivempi jakaa jonkun kanssa arki. Mutta tää on mulle kanssa kasvun paikka. Opin ehkä arvostamaan toisen panosta arkeen, kun se apu tällä hetkellä ei riitä mulle. Musta apu ei oo tarpeeksi. Pidän toisaalta itsestään selvyytenä koko suhdetta. Mutta toisaalta taas en. Mä odotan erittäin paljon tältä kuukaudelta. Sen, että Kalle oppii itse hoitamaan kunnolla asioita, koska mä en ole siellä laittamassa ruokaa ja pesemässä sen pyykkejä. Vaan se joutuu hoitamaan kaiken itse. 

Odotan itseltäni paljon. Odotan sitä, että jaksan olla Olivian kanssa kaksin ja hoitaa samalla kaksi koiraa ja kodin. Samalla mun pitäs käydä koulua hyvin arvosanoin. Mä toivon, etten uuvu ihan kokonaan. Mä oletan varmaan itseltä vähän liikoja, mutta mä uskon pärjääväni hyvin. 

Oon koko aamun siivonnu, että saan siistin kodin. Niin mä pystyn aloittamaan uuden kuukauden hyvillä mielin, kun ei oo pölytuppoja joka nurkassa. Eikä tarvii arjen kiireisinä päivinä stressata siivouksesta. Koska eihän me arkena keretä sotkemaankaan, kun on niin pitkiä päiviä. Toivon kanssa samalla, että viikonloput ei mee siihen, että makaisin vaan sohvalla aamusta iltaan. Vaan, että jaksaisin nähä kavereita viikonloppusin ja tehdä jotain. 

Tänään me vietetään vika ilta kotona saunoen ja kotona ollessa. Hauskaa viikonloppua teillekkin! 

-Tanja