ÄITI VAI ISI TAAPERON MIELESTÄ?

tiistai 21. kesäkuuta 2016



Kello on jo yli kymmenen ja taaperomme ei nuku vieläkään.. Hermoja ja hampaiden kiristelyä on ollut jo jonkin aikaa tässä talossa. Ainakin äidillä, josei muillakin perheen jäsenillä. Vauva-aikana marmatin siitä, kun meillä äitivaihe oli mielestäni tosi ärsyttävää ja raskasta. Ja odotin sen vain menevän ohi, niinkuin nytkin odotan isivaiheen menevän ohi.

Mutta kumpi sitten miellekkäämpää? -Vauva-ajan äiti vaihe, joka tarkoitti meillä sitä, että äiti ei saa poistua näkyvistä hetkeksikään. Tai muuten alkoi suunnaton parkuminen. Sydäntä särkevä itku, josta olisi voinut luulla, että jotain kamalampaa olisi jopa sattunut. Vaiko- Taapero-ajan isivaihe, joka yksin kertaisesti tarkoittaa sitä, että äiti ei saisi edes hengittää tässä talossa, kun käsketään lopettamaan taaperon toimesta. 
Mulla alkaa tulla henk.koht raja vastaan tässä uhmanosa-alueessa. Ihan uskomattoman ärsyttävää ja suoraan sanoen vituttaa! Kun isi on lähettyvillä, kotona silloin äiti ei saa tehdä mitään. Äiti ei saisi istua sohvalla, koska se on isin paikka. Äiti ei saisi istua ruokapöydässä, koska isin pitää saada istua juuri siinä missä sillä hetkellä istun.. Äiti ei saa edes sanoa huomenta, kun aletaan parkumaan isiä. Olen jämpti enkä taivu taaperon tahtoon. Mutta raja mulla alkaa tulla vastaan siinä, kun en jaksaisi enää kuunnella turhanpäiväistä raivoamista siitä, kun en edes saisi olla kotonani siinä missä haluan. Aina olen mukamas väärässä paikassa taaperomme mielestä. Onko tälläinen isivaihe yleistä? 

Vaikka kuinka yritän olla rauhallinen ja pitkäpinnainen, joka ei todellakaan ole kuulunut luonteeseeni ennen taaperoa niin silti tuntuu, että tekisin kaiken väärin, vaikka tiedän, että en todellakaan tee! 

Tälläistä meillä on ollut nyt about kaksi kuukautta. Ainahan Olivia on ollut isintyttö, mutta koko aijan vaan pahenee. Ihme raivotar hänestä on tullut! Turha miettiä miksi olen niin uupunut kokoajan. Tekisi mieli olla koko ajan jossain muualla, kun kotona. Toivon todella, että tämä uhma helpottaisi kohta meidän perheen osalta! 

Vinkit ovat tervetulleita! 

-Tanja 
-

9 kommenttia:

  1. Voi ei! Tsemppiä hurjasti! Meillä on päivät tasapuolisia mutta yöt on äitivaihetta ja sillon isi ei rauhoittamiseen kelpaa.

    VastaaPoista
  2. Tsemppiä kovasti! Menee varmasti ajallaan ohi. Meillä nuorimmaisella oli samantyyppistä vajaa 2v.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, toivotaan, että menee nopeesti ohi! Kauan teillä tälläinen vaihe kesti?

      Poista
  3. Tsemppiä!
    Toivoisin ettei tuollainen vaihe tulisi meille :D

    VastaaPoista
  4. Tsemppiä ja halauksia todella paljon! ❤ Tiedän juuri tasan tarkkaan, mistä puhut. Meidän taaperomme, hieman alta 2v, niin isin flikka, että esimerkiksi tänä iltanakin huutoa kesti mahdottoman kauan, koska: ei mamma kelpaa, isi vain. Tämä todentotta on uuvuttavaa, sen on tuo isimieskin minusta huomannut ja hän yrittääkin tehdä kaikkensa, että ei minulla uupumus vajoa liian syvälle. Täytyy vain ajatella, että tämä(kin) on vain osa normaalin kehityksen vaiheita. Tsemppihalauksia vielä sinne, yhdessä me kestämme! ☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos mielettömän ihanasta kommentista! <3 Kiva kuulla, että jollain muullakin tätä tosiaan löytyy. Tänään likka heräs päikyiltä ja isi oli sillä välin töihin lähteny niin sen kun Olivia tajusi niin heittäyty maahan huutamaan, että haluaa isin.. Siinäs sitte.. Heh. Eiköhän tää menekkin ohi, mutta tosi raskas vaihe kyllä. Saa isimiehenkin ihan uuvuksiin, mutta minkäs sille voi, kun on isin prinsessa.

      Haleja sinne! <3

      Poista
  5. Meilläkin on isivaihe menossa. Ihana kuulla, että en ole ainut. En saa mennä samaan huoneeseen, jos heillä on esim. Leikki menossa tms. Isi pitäisi olla aina nukuttamassa eikä äiti oikein kelpaisi mihinkään. Toivottavasti menisi nopeasti ohi. Meillä on yhtäaikaa tosi paha uhma menossa 😧

    VastaaPoista