" Heippa äiti " Kuului lapseni suusta, vaikka pakkailin vasta tavaroita Olivian avustamana. Minä pakkasin ja Olivia purki sitä myöten, kokeili vähän äidin meikkejä ja puki vaatteitani päälleen.
Pusuttelin rakasta lastani, vaikka Olivia vähän jo siihen halailuun ja pusutteluun kyllästyikin. Silmät kostuivat, kun tiesin, että kohta on lähdettävä. Onneksi sain peitellä Olivian sänkyyn ja antaa vielä viimeisen pusun ennenkuin lähdin matkaan. Onneksi tyttö jäi hyvillä mielillä nukkumaan, joten oli hitusen helpompi lähteä.
Kalle oli kuukauden Hollannissa työssäoppimassa ja nyt mä menen vuorostani Espooseen. Koen tämän mahdollisuutena. Voin lähteä harjotteluun, koska tiedän heidän pärjäävän keskenään. Pärjäsinhän minäkin kokonaisen kuukauden.
Vähän voisin kummiskin jo itkeä ikävästä! Onneksi nään murun viikonloppuna taas! <3
Hyvää marraskuun ensimmäistä päivää, tässä kuussa tulen kokemaan paljon erilaisia tunteita ja oppimaan paljon uutta. Odotan innolla! Tämä on minulle mahdollisuus oppia. Tämä on mahdollista, koska Olivia voi jäädä isänsä kanssa kotiin.
-Tanja
Tsemppiä <3
VastaaPoistaKiitos! <3 Kaikki on mennyt tosi hyvin peloista huolimatta!
PoistaIhana postaus! :) <3 Kaikki tulee menemään niin hyvin, paljon tsemppiä, ja pitää yrittää nyt nähdä myös kun oot täällä päin! :)
VastaaPoista<3 Joo koitetaan nähdä!
PoistaIhan yli söpö tuo kuva ♡ Ja hyvin se menee! Tosin ikävä tietysti tulee olemaan kova ♡
VastaaPoistaNo näimpä, ikävä on kova, mutta aina viikonloppusin näen neitokaisen! <3
PoistaKiitos Taru. Oon pärjänny tosi hyvin! Lapsikin on pärjännyt isänsä kanssa mainiosti! :) <3
VastaaPoista